Erityismuoto

Tässä artikkelissa perehdymme Erityismuoto:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Ilmestymisestään lähtien Erityismuoto on vanginnut eri yleisöjen huomion ja synnyttänyt keskustelua, pohdiskelua ja ristiriitaisia ​​tunteita. Vuosien varrella Erityismuoto on osoittanut vaikutuksensa eri aloilla teknologiasta taiteeseen, mukaan lukien politiikka ja populaarikulttuuri. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Erityismuoto:n merkitystä nykymaailmassa ja sen mahdollisuuksia muuttaa ympärillämme olevaa todellisuutta.

Tieteellinen luokittelu
Luokittelun tasot
Termejä
Kasvien luokittelu

Erityismuoto[1] (lat. forma specialis, lyhenne f. sp., monikko ff. spp.) on taksonominen taso. ICN-säännöstön mukaan eliö voidaan erottaa lajista omaksi erikoismuodokseen luokiteltaessa loisia, etenkin sieniä, mikäli, luokiteltava eliö voidaan tunnistaa sen sopeutumisesta erilaiseen isäntäkasviin, mutta ei fysiologisesta näkökulmasta täytä lajin, alalajin eikä muunnoksen kriteerejä ja morfologisesta näkökulmasta vähän tai ei lainkaan.[2]

Erikoismuotoa laajempi taso on muoto ja alempi taso rotu (kasvitieteessä lajike).

Lähteet

  1. ↑ Timonen, Sari & Valkonen, Jari (toim.): Sienten biologia, s. 13. Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-297-2 (suomeksi)
  2. ↑ International Code of Botanical Nomenclature (Saint Louis Code), Electronic version Botanischer Garten und Botanisches Museum Berlin Archives. Arkistoitu 13.4.2018. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi).