Erkki Talari

Nykymaailmassa Erkki Talari on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta yhteiskunnassa. Olipa kyse sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, sen historiallisesta merkityksestä tai vaikutuksesta populaarikulttuuriin, Erkki Talari on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Erkki Talari:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Monitieteisellä lähestymistavalla analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja konteksteja, joihin Erkki Talari on jättänyt merkittävän jäljen. Pyrimmepä ymmärtämään sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan tai purkamaan sen historiallisia juuria, Erkki Talari esittelee itsensä jännittävänä ja jatkuvasti kehittyvänä aiheena, joka ei lakkaa yllättämästä meitä.

Erkki Talarin vesivärimaalaus Ägläjärven kirkosta vuodelta 1943.[1]

Erkki Holger Konstantin Talari, vuoteen 1935 Forsström (8. maaliskuuta 1907 Tampere[2] – 18. toukokuuta 1983 Helsinki[3]) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko.[4]

Erkki Talarin vanhemmat olivat metallinpakottaja Klaus Erkki Talari ja Ingeborg Johanna Maria Elina Hagelberg ja puoliso vuodesta 1933 Laimi-Inkeri Kajava. Talari opiskeli Santeri Salokiven oppilaana 1930, Taideteollisessa keskuskoulussa 1931–1934 ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1934–1935. Hänen töitään oli ensimmäistä kertaa esillä 1934.[2] Uran alkuvaiheessa Talarin tyyli oli surrealistinen, hän muun muassa teki kuvasarjan Edith Södergranin runoihin. Tunnetuksi tuli hänen puupiirroskuvituksensa Kantelettaren kehtolauluihin vuonna 1945. Hän työskenteli myös kuvaamataidon opettajana aina vuoteen 1974 asti.[5] Talarin töitä on esillä esimerkiksi Valtion taidemuseossa Ateneumissa,[3] mutta myös ulkomaisissa kokoelmissa. Töistään Talari sai useita palkintoja.[5]

Lähteet

  1. ↑ Erkki Talari: Ägläjärven kirkko, kellotapuli www.finna.fi. Viitattu 27.9.2020.
  2. ↑ a b L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 758. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  3. ↑ a b Valtion taidemuseo
  4. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8 p.
  5. ↑ a b Kuolleita. Taiteilija Erkki Talari. Helsingin Sanomat, 4.6.1983, s. 14.