Nykymaailmassa Erkki Virtanen (kansliapäällikkö) on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe suurelle väestöryhmälle. Ajan mittaan Erkki Virtanen (kansliapäällikkö) on onnistunut pysymään tutkijoiden, ammattilaisten ja amatöörien huomion keskipisteenä osoittaen sen tärkeyden ja vaikutuksen yhteiskunnan eri alueilla. Kautta historian Erkki Virtanen (kansliapäällikkö) on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja pohdiskelujen kohteena, mikä on osaltaan rikastanut tietoa tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Erkki Virtanen (kansliapäällikkö):een liittyviä keskeisiä näkökohtia. Tarkoituksena on syventää sen merkitystä, kehitystä ja sen merkitystä nykyään.
Erkki Virtanen | |
---|---|
![]() Erkki Virtanen heinäkuussa 2012. |
|
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö | |
1998–2015
|
|
Edeltäjä | Matti Vuoria |
Seuraaja | Jari Gustafsson |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. toukokuuta 1950 Urjala |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | virkamies, kansliapäällikkö |
Tiedot | |
Koulutus | valtiotieteen kandidaatti (1971) |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
|
Erkki Virtanen (s. 12. toukokuuta 1950 Urjala)[1] on suomalainen virkamies. Hän toimi työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkönä syksyyn 2015, jolloin jäi eläkkeelle.[2]
Virtanen valmistui valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1971. Hän aloitti uransa Tilastokeskuksessa, siirtyi sieltä valtiovarainministeriöön budjettisihteeriksi 1978, budjettiosaston apulaisosastopäälliköksi 1989 ja budjettipäälliköksi 1995. Hänestä tuli kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö 1998, ja sen yhdistyessä työministeriön kanssa vuonna 2008 hänestä tuli uuden ministeriön kansliapäällikkö.[3]
Virtasta on pidetty yhtenä Suomen vaikutusvaltaisimmista valtion virkamiehistä. Hän tuli tunnetuksi 1990-luvun laman aikaan toimiessaan valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkönä. Hän oli pääasiassa vastuussa tuolloin tehdyistä leikkauspäätöksistä yhdessä silloisen budjettipäällikkö Raimo Sailaksen kanssa.[4][5]