Ernst Biese

Nykymaailmassa Ernst Biese on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Ernst Biese:n merkitys on kasvanut viime vuosina, ja sen vaikutus ulottuu useille yhteiskunnan alueille. Tieteestä poliittiseen, kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen osa-alueeseen Ernst Biese:stä on tullut keskeinen kysymys, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tässä artikkelissa tutkimme Ernst Biese:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia ja vaikutuksia eri aloilla. Lisäksi perehdymme sen kehitykseen läpi historian ja sen tarjoamiin tulevaisuudennäkymiin.

Franz Carl Otto August Ernst Biese (13. joulukuuta 1856 Kalmar[1] – 10. heinäkuuta 1926 Kuopio[2]) oli suomalainen meteorologi ja Ilmatieteellisen keskuslaitoksen johtaja 1890–1907. Hän perusti ensimmäisen varsinaisen sadehavaintoverkon.[3]

Ernst Biesen vanhemmat olivat Paul Carl August Biese ja Amalia Gustava Dorothea Paris ja puoliso oli vuodesta 1891 Alma Fredrika Ranin. Ylioppilaaksi Biese tuli 1876 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1886, filosofian maisteri hänestä tuli 1890. Biese toimi matematiikan ja fysiikan opettajana ja yliopiston assistenttina 1881–1890, Hän osallistui suomalaiseen naparetkikuntaan 1882–1884 ja teki tutkimuksia Pavlovskin ja Pietarin observatorioissa.[1] Biesestä tuli sittemmin Kuopioon Oy Gust. Raninin johtaja, myöhemmin johtokunnan puheenjohtaja vuosiksi 1907–1926.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 27. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
  2. ↑ a b BIESE Franz Carl Otto August Ernst. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  3. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1249