Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Ernst Ehrnrooth:n kiehtovaan maailmaan, tutkia sen monia puolia ja löytää kaiken, mitä tästä jännittävästä aiheesta on tiedettävä. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, sen useiden sovellusten ja sen vaikutuksen kautta eri alueilla. Uppoudumme tutkimusmatkalle, joka johtaa meidät ymmärtämään paremmin Ernst Ehrnrooth:tä ja arvostamaan kaikkea rikkautta, jota tällä aiheella on meille tarjottavanaan. Valmistaudu siis astumaan tietämyksen ja inspiraation maailmaan, joka hämmästyttää sinut.
Ernst Ehrnrooth | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. heinäkuuta 1871 Nastola |
Kuollut | 7. kesäkuuta 1950 (78 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus |
![]() |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | Oikeuslääketiede |
|
Ernst Hjalmar Ehrnrooth (10. heinäkuuta 1871 Nastola – 7. kesäkuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen lääketieteen ja kirurgian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston oikeuslääkeopin ylimääräisenä professorina vuosina 1904–1940 ja virkaatekevänä professorina vuosina 1940–1946.[1][2]
Ehrnrooth toimi Helsingin Kivelän sairaalan ylilääkärinä vuosina 1905–1940.[3][4] Suomen sisällissodan aikana Ehrnrooth toimi valkoisten niin sanotun vihreän pataljoonan ylilääkärinä. Hän osallistui aatelissäädyssä valtiopäiville 1899 ja 1904–1905.[2]
Ehrnroothin isä oli Carl Albert Ehrnrooth[5] ja isoisä kenraalimajuri Gustaf Adolf Ehrnrooth[6]. Ehrnroothin puolisot olivat vuodesta 1896 Karin Selin (ero 1927) ja vuodesta 1927 Alli-Sisko Wuorinen (ero 1937).[1][7] Ehrnroothin sisaruksia olivat vuorineuvos Georg Casimir Ehrnrooth, pankinjohtaja Axel Ehrnrooth ja laulaja Aina Mannerheim.[8][9]