Tämä artikkeli käsittelee aihetta Ernst Gottlieb Woltersdorf, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Ernst Gottlieb Woltersdorf on herättänyt kasvavaa kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa, ja siitä on tullut jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aihe. Tämän artikkelin aikana analysoidaan Ernst Gottlieb Woltersdorf:een liittyviä eri näkökohtia, kuten sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia ja tulevaisuuden näkökulmia. Samoin tutkitaan erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä Ernst Gottlieb Woltersdorf:stä, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä asiasta.
Ernst Gottlieb Woltersdorf (31. toukokuuta 1725, Berliini-Friedrichsfelde – 17. joulukuuta 1761, Bunzlau, Sleesia) oli saksalainen luterilainen pietistinen pappi ja virsirunoilija.[1]
Hän opiskeli teologiaa Hallessa ja tutustui siellä franckelaiseen pietismiin. Hän toimi vuosina 1744–1746 kotiopettajana Zerrenthinissä. Vuonna 1748 Woltersdorf sai nimityksen papiksi Bruzlauhun, Sleesiaan jossa hän julistuksellaan sai aikaan merkittävää hengellistä liikettä. Hän toimi hallelaisen pietismin innoittamana 1754 perustamansa lastenkodin johtajana kuolemaansa saakka.[2]
Virsirunoilijana, saarnaajana ja kirjailijana hän oli merkittävä pietismin edustaja 1700-luvun puolivälissä. Hän on julkaissut 35 hartauskirjaa ja julkaisi virsiään useassa pienessä kokoelmassa. Hänen virtensä ilmestyivät yhtenä kokoelmana 1767 nimellä E. G. Woltersdorf’s sämmtliche neuen Lieder oder evangelische Psalmen.[2]
Yksi hänen virtensä, "Das ist eine sel'ge Stunde"[3], vuodelta 1752, jolloin se ilmestyi hänen julkaisemassaan kokoelmassa "Einige neue Lieder oder evangelische Psalmen", on Ruotsin kirkon virsikirjassa, virsi 407 "Salig, Jesus, är den stunden".[4] Suomenkielisessä virsikirjassa se on Anna-Mari Kaskisen 1996 kääntämänä "Herra, hetki se on pyhä".