Nykymaailmassa Ernst Jakob Ulrik af Forselles on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ernst Jakob Ulrik af Forselles on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen seurauksiin taloudellisella ja poliittisella alalla. Kun se kehittyy ja kehittyy, mielipiteet Ernst Jakob Ulrik af Forselles:stä vaihtelevat ihailusta kiistaan, mikä synnyttää intohimoista keskustelua ja herättää syvää pohdintaa. Tässä artikkelissa analysoimme Ernst Jakob Ulrik af Forselles:n eri puolia ja tutkimme sen merkitystä ihmisten elämässä sekä sen vaikutusta yhteiskuntaan yleisesti.
Ernst Jakob Ulrik af Forselles (8. helmikuuta 1829 Elimäki – 2. joulukuuta 1895 Jelizavetgrad, Hersonin kuvernementti, Venäjä) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]
Af Forsellesin vanhemmat olivat senaatin kopisti Berndt Ludvig af Forselles ja Sofia Margareta Möllersvärd ja puoliso vuodesta 1879 Olga Dolinskaja. Af Forselles tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1842 ja valmistuttuaan sieltä vuonna 1849 määrättiin kornettina H.K.K. Suuriruhtinatar Jelena Pavlovnan kyrassieerirykmenttiin. Luutnantiksi hänet ylennettiin 1850, aliratsumestariksi 1855 ja ratsumestariksi 1859. Hänet siirrettiin majuriksi ylennettynä 10. Novgorodin rakuunarykmenttiin 1864 ja ylennettiin everstiluutnantiksi 1869. Everstiksi ylennettynä af Forselles tuli 10. Novgorodin rakuunarykmentin reservieskadroonan päälliköksi 1874, mistä hänet siirrettiin 10. reserviratsuväkiarmeijakunnan 1. osastoon 1884. Seuraavana vuonna hänet määrättiin armeijakunnan hevosten hankkijaksi armeijaratsuväessä. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin 1893, jolloin hänet siirrettiin armeijaratsuväen reserviin. Sotapalveluksesta af Forselles erosi helmikuussa 1895. Hän omisti perintötilana Mustilan allodiaalisäterin Elimäellä, samoin kuin useita maatiloja Venäjällä.[1]