Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Erwin Komenda:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen historian aikana. Erwin Komenda on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla psykologiasta tieteeseen, mukaan lukien historia ja kulttuuri. Tässä artikkelissa tutkimme Erwin Komenda:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Lisäksi analysoimme eri näkökulmia ja teorioita, jotka ovat nousseet esiin Erwin Komenda:n ympärillä, sekä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Valmistaudu astumaan Erwin Komenda:n jännittävään maailmaan ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on tarjota!
Erwin Komenda | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. huhtikuuta 1904 Semmering-Jauern, Itävalta-Unkari |
Kuollut | 22. elokuuta 1966 (62 vuotta) |
Kansalaisuus |
![]() ![]() |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | autotekniikka |
Tunnetut työt |
Volkswagen Kupla Kübelwagen Schwimmwagen Porsche 356 Porsche 550 Spyder[1] |
Aiheesta muualla | |
www.komenda.at | |
|
Erwin Komenda (6. huhtikuuta 1904 Semmering-Jauern, Itävalta-Unkari – 22. elokuuta 1966) oli itävaltalainen autonsuunnittelija, jonka tunnetuimpiin töihin kuuluvat Volkswagen Kupla ja Porsche 356.[1]
Erwin Komendan vanhemmat olivat koneenkäyttäjä Franz Komenda ja Leopoldine o.s. Wipplinger. Hän kävi alakoulun Weyerissä ja Steyrissa kansalaiskoulun. Vuosina 1916–1920 Komenda opiskeli Steyrin teknillisessä korkeakoulussa teräksenvalmistusta. Tämän jälkeen hän kävi lyhyen autojen rakennetta käsitelleen kurssin Wienissä.[1]
Vuonna 1920 Komenda meni naimisiin Auguste o.s. Hauptmannin kanssa. Heille syntyi kaksi lasta, Ingrid ja Erwin.[1]
Vuodet 1920–1926 Komenda työskenteli Wienissä autokoritehtaalla rakennesuunnittelijana.[1]
Komenda työskenteli vuodesta 1927 muotoilijana ja tuotannosta vastaavana Steyrilla, missä tutustui Béla Barényiin, yrityksen tekniseen johtajaan Ferdinand Porscheen sekä Josef Zahradníkiin, Karl Fröhlichiin, Karl Wilfertiin ja Josef Kalesiin. Tänä aikana hän alkoi hautoa ajatusta virtaviivaisesta takamoottorisesta pikkuautosta.[1]
Idearikas Komenda siirtyi 1929 Daimler-Benzille Sindelfingeniin. Hänen tehtävänään oli vähentää autojen painoa paremman suunnittelun avulla. Tuona aikana Mercedeksellä kehitettiin monokokkirakenteinen virtaviivaisesti muotoiltu automalli.[1]
Lokakuussa 1931 Porsche onnistui houkuttelemaan hänet töihin juuri perustettuun suunnittelutoimistoonsa, jossa Komenda vastasi mitoituksesta ja kehitystyöstä.[1]
Komenda vastasi KdF-Wagenin, myöhemmin Volkswagen Kuplan, muotoilusta ja korin rakenteesta. Hän suunnitteli yhdessä Josef Micklin kanssa Grand Prix -autot Auto Unionille ja Cisitalialle. Toisen maailmansodan aikana Komenda suunnitteli Schwimmwagenin ja Kübelwagenin Saksan armeijalle.[1]
Sodan jälkeen Porschen pääkonttori siirrettiin lyhyeksi ajaksi Itävallan Gmündiin, jossa Komenda ja Ferdinand Porsche suunnittelivat yhdessä Porschen ensimmäisen urheiluauton, Porsche 356:n. Tästä kehiteltiin lukuisia muunnelmia, muun muassa Porshce 356 Speedster. Tätä seurasi kilpa-auto Porsche 550 Spyder.[1]
Komendan viimeiseksi työkseen jäi Porsche 911:n korirakenteen suunnittelu. Hän johti Porschen muotoiluosastoa vuoteen 1966 asti, jolloin menehtyi keuhkosyöpään.[1]
Komenda oli samaan aikaan sekä teknisesti suuntautunut että taiteellisesti luova. Hänen nimissään on yli 100 patenttia.[1]