Tässä artikkelissa käsittelemme Esivahvistin-aihetta laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Tämä aihe on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri alueilla, joten sitä on aiheellista analysoida eri tieteenaloista ja lähestymistavoista. Koko artikkelin aikana tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Esivahvistin:een, mukaan lukien sen vaikutus yhteiskuntaan, sen kehitys ajan mittaan ja mahdolliset tulevaisuuden vaikutukset. Lisäksi uppoudumme tämän aiheen ympärillä oleviin erilaisiin mielipiteisiin ja näkemyksiin tavoitteenamme tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkemys. Tämän kattavan lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle syvän ja rikastuttavan ymmärryksen Esivahvistin:stä, mikä rikastaa tietoa ja pohdintaa tästä aiheesta.
Esivahvistin on vahvistin, joka vahvistaa esimerkiksi mikrofonin heikon signaalin linjatasoiseksi päätevahvistimelle.
Käytännössä vahvistetaan yleensä jännitettä, eivätkä esivahvistimet yleensä voi syöttää suurta sähkötehoa. Päätevahvistimien otoissa on yleensä suhteellisen suuri-impedanssiset ottoliitännät, joille riittää esivahvistimen tuottama signaali.
Rakenteeltaan esivahvistimet voivat olla pienehköjä, koska ne eivät kuluta pajon tehoa, jolloin myös muuntaja, varsinkin hakkurivirtalähde voi olla pienikokoinen. Raskaita, yleensä alumiinisia jäähdytysrakenteita ei välttämättä tarvita, koska hukkalämpöä ei muodostu niin paljon kuin päätevahvistimissa.
On olemassa erillisiä, pelkästään esivahvistukseen tarkoitettuja esivahvistimia mutta sellaisia voi myös olla sisäänrakennettuina esim. miksereissä ja instrumenttivahvistimissa.
Elektronisesti esivahvistimen voi toteuttaa vaikka muutamalla transistorilla tai operaatiovahvistimella. Syynä erillisen esivahvistimen käyttöön voi olla se, että halutaan kokeilla erilaisia päätevahvistimia. Käytettäessä impedanssiltaan matalia kaiuttimia ei tarvitse kokeiluvaiheessa aina ostaa uutta esivahvistinta koska voi hankkia päätevahvistimen joka voi syöttää enemmän sähkövirtaa. Lisäseikka voi olla se että hifiä arvostavalla alan harrastajalla on tietyt vaatimukset esivahvistimen ominaisuuksien suhteen joita tyypilliset ratkaisut eivät välttämättä toteuta.
Äänitysstudioissa käytetään usein erillisiä esivahvistimia. Esivahvistimien tärkeitä ominaisuuksia on alhainen särö.