Nykymaailmassa Esko Kaarakka on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Yhteiskuntaan, jokapäiväiseen elämään ja kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut Esko Kaarakka on noussut keskeiseksi keskustelunaiheeksi nykyään. Esko Kaarakka on synnyttänyt intohimoista keskustelua ja eriäviä mielipiteitä sen vaikutuksesta viestintätapaamme ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Esko Kaarakka:n vaikutusta elämäämme ja tarkastelemme sen vaikutuksia henkilökohtaisella, sosiaalisella ja maailmanlaajuisella tasolla.
Esko Juhani Kaarakka (23. tammikuuta 1929 Kemi – 28. lokakuuta 1970 Seinäjoki)[1][2] oli suomalainen taidemaalari ja -graafikko.[3][4]
Esko Juhani Kaarakka syntyi kemiläiseen lääkäriperheeseen vuonna 1929. Hän opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1950–1951 sekä Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1952–1956 ja 1959–1960.[5] Ulkomailla hän suoritti opintoja Karlsruhessa, Kööpenhaminassa ja Pariisissa.[3] Kaarakka osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyyn vuonna 1962 ja oli edustettuna Suomen taideakatemian kolmivuotisnäyttelyssä vuonna 1965.[5]
Hopeapeili-lehdessä 27/1968 kerrottiin Kuukauden taiteilijaksi valitusta Kaarakasta. Sen mukaan taiteilija eli vahvasti omassa maailmassaan. Kaarakan tuotanto oli kappalemäärällä mitattuna harvaa, ja ideoiden toteutus kypsyi vuosia, mutta tekeminen oli pääasia, ulkomaailmasta viis.[4]
Hopeapeilin jutun aikaan Kaarakka asui jo Seinäjoella, mutta hän ehti asua ja vaikuttaa myös Mikkelissä ja Haapavedellä, joissa molemmissa hän toimi piirustuksen opettajana. Kaarakka oli aviossa Eeva Sollan kanssa.[4]