Espanjan vallankumous

Alla esittelemässämme artikkelissa sukeltamme Espanjan vallankumous:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen alkuperää, sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan ja sen mahdollisia tulevaisuuden haasteita. Espanjan vallankumous on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena vuosikymmeniä, mikä on herättänyt uteliaisuutta niin tutkijoissa kuin harrastajissakin. Tämän kirjoituksen aikana tutkimme tarkasti Espanjan vallankumous:n muodostavia useita puolia sen tärkeimmistä näkökohdista sen vaikutuksiin päivittäisen elämän eri alueilla. Syvän ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Espanjan vallankumous:stä, tavoitteenamme antaa lukijalle laajempi ja merkityksellisempi käsitys tästä jännittävästä aiheesta.

Tämä artikkeli kertoo vuoden 1868 vallankumouksesta. Sisällissodan aikaisesta sosiaalisesta vallankumouksesta katso Espanjan vallankumous (1936).
Kapinan johtaja kenraali Juan Prim ratsailla. Antonio Maria Esquivelin (1806–1857) maalaama muotokuva.

Espanjan vallankumous (esp. La Gloriosa ’loistokas’) oli Espanjan asevoimien vuonna 1868 tekemä vallankumous, joka syrjäytti kuningatar Isabella II:n.

Kenraali Juan Primin johtama vuoden 1866 kapina ja kenraalien mellakka antoivat liberaaleille ja tasavaltalaisille merkin siitä, että Espanjalla oli vakava ongelma valtion asioiden johdossa, ja joku pitäisi saada hallitsemaan maata. Liberaalit ja tasavaltalaiset maanpakolaiset tekivät sopimuksia Oostendessa vuonna 1866 ja Brysselissä 1867. Nämä sopimukset loivat rungon tärkeään kansannousuun. Kansannousun tavoitteena ei ollut vain pääministerin korvaaminen liberaalilla, vaan kuningatar Isabellan syrjäyttäminen. Liberaalit pitivät häntä syynä Espanjan huonoon hallintoon.

Kuningattaren jatkuva valikointi liberaalien ja konservatiivien välillä oli raivostuttanut muita puolueita, ja se teki mahdolliseksi rintaman, joka toimi yli puoluerajojen. Leopoldo O’Donnellin kuolema vuonna 1867 aiheutti puolueiden lopullisen yhdistymisen. Moni liittyi lopulta kasvavaan liikkeeseen, jonka tavoitteena oli kaataa Isabella ja luoda paremmin toimiva hallitus.

Vallankumous alkoi syyskuussa 1868, kun amiraali Juan Bautista Topeten joukot aloittivat hänen johdollaan kapinan Cádizissa. Puoli vuosisataa aiemmin Rafael del Riego oli aloittanut vallankaappauksen samassa paikassa Isabellan isää Ferdinand VII:ttä vastaan.