Eteläinen sotilaspiiri

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Eteläinen sotilaspiiri, joka on viime aikoina herättänyt keskustelua ja kiistoja. Eteläinen sotilaspiiri on ongelma, joka koskettaa laajaa kirjoa yhteiskuntaa eri alojen ammattilaisista tavallisiin ihmisiin, jotka kohtaavat tähän asiaan liittyviä haasteita jokapäiväisessä elämässään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Eteläinen sotilaspiiri:een. Tarkoituksena on valaista sen vaikutuksia ja tarjota kattava näkemys tästä ongelmasta. Riippumatta kokemuksesi tai aikaisemman tietämyksesi tasosta Eteläinen sotilaspiiri:stä, tämän artikkelin kautta löydät oleellista ja arvokasta tietoa, jonka avulla voit ymmärtää paremmin tätä ongelmaa ja sen mahdollisia vaikutuksia eri alueilla. Lue lisää ja syvenny Eteläinen sotilaspiiri:n kiehtovaan ja monimutkaiseen maailmaan!

Venäjän sotilaspiirijako (3/2024-). Eteläisen sotilaspiirin alue keltaoranssilla. (Huom. Vuonna 2014 miehitetty, kiistanalainen Krimin niemimaa on merkitty kuvassa Eteläisen sotilaspiirin osaksi. Kyseenalaisesti (ei todenmukaisesti) vain osittain miehitettyjä Ukrainan kaakkoisia alueita on kokonaisuudessaan ryhmitelty saman sotilaspiirin osiksi.)

Eteläinen sotilaspiiri (ven. Южный военный округ) on Venäjän asevoimien maantieteelliseen jakoon perustuva sotilaspiiri.[1][2]

Eteläinen sotilaspiiri muodostettiin 2008 yhdistämällä Pohjois-Kaukasian sotilaspiiri, Mustanmeren laivasto ja Kaspian laivasto-osasto saman päämajan alaisuuteen. Vuonna 2014 miehitetty kiistanalainen Krimin niemimaa liitettiin mukaan ja 2024 neljä osittain miehitettyä Ukrainan aluetta.

Sen päämaja on Donin Rostovissa.

Organisaatio

Vuonna 2023 sotilaspiirin joukkoihin kuuluivat:[3]

  • 8. kaartinarmeija, Novotšerkassk
    • 150. motorisoitu divisioona, Novotšerkassk
    • 20. kaartin motorisoitu divisioona, Volgograd
    • 238. tykistöprikaati, Korenovsk
    • 47. ohjusprikaati, Djadkovskaja, Krasnodarin aluepiiri
    • 78. ilmatorjuntaohjusprikaati, ??, Rostovin alue
  • 49. armeija, Stavropol
    • 205. motorisoitu prikaati, Budjonnovsk
    • 34. motorisoitu prikaati (vuoristo), Storoževaja, Karatšai-Tšerkessia
    • 7. sotilastukikohta (prikaatin vahvuinen), Gudauta, Abhasia
    • 19. erillinen erikoisjoukkojen komppania
    • 227. tykistöprikaati, Maikop, Adygeia
    • 1. ohjusprikaati, Molkino
    • 90. ilmatorjuntaohjusprikaati, Afipski
  • 58. armeija, Vladikavkaz
    • 42. motorisoitu divisioona, Groznyi
    • 19. motorisoitu divisioona, Vladikavkaz
    • 136. kaartin motorisoitu prikaati, Buinaksk, Dagenstan
    • 4. kaartin tukikohta, Tskhinvali, Etelä-Ossetia
    • 100. tiedusteluprikaati, Mozdok, Pohjois-Ossetia
    • 291. tykistöprikaati, Troitskaja, Ingušia
    • 12. ohjusprikaati, Mozdok
  • Mustanmeren laivasto, Sevastopol
  • Kaspian laivasto-osasto
  • 102. sotilastukikohta, Gjumri, Armenia
  • 439. kaartin rakettitykistöprikaati, Znamensk
  • 77. ilmatorjuntaohjusprikaati, Korenovsk
  • 11. erillinen kaartin pioneeriprikaati, Kamensk-Šahtinski
  • 28. erillinen suojeluprikaati, Kamyšin

Lähteet

  1. ↑ Ukaz prezidenta Rossijskoi Federatsii ot 26.2.2024 No 141 "O vojenno-administrativnoi delenii Rossijskoi Federatsii (Указ Президента Российской Федерации от 26.02.2024 № 141 "О военно-административном делении Российской Федерации") (linkki asetuksen sivulle 1 (9)) pravo.gov.ru. 26.2.2024. Viitattu 30.3.2024. (venäjäksi)
  2. ↑ Joona Laukkanen: ISW: Venäjä teki muutoksen, jolla se valmistautuu potentiaaliseen sotaan Natoa vastaan Ilta-Sanomat, is.fi. 27.2.2024. Viitattu 30.3.2024.
  3. ↑ Mason Clark & Karolina Hird: Russian Regular Ground Forces Order of Battle: Russian Military 101 ("Venäjän maavoimien taistelujärjestys, johdanto") 10/2023. Institute for the Study of War (ISW). Viitattu 30.3.2024, verkkoviite näkyviin, malline käyttöön. (englanniksi)