Etelä-Afrikan luonto

Nykyään Etelä-Afrikan luonto:stä on tullut erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutus kattaa useita alueita ja on herättänyt suurta kiinnostusta yleisessä mielipiteessä sekä akateemisessa ja ammatillisessa ympäristössä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Etelä-Afrikan luonto:tä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri puoliin. Analysoimme, miten Etelä-Afrikan luonto on ollut ennen ja jälkeen yhteiskunnassamme sen alkuperästä sen ajan kehitykseen, mukaan lukien sen vaikutus kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan. Lisäksi tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, jotka ovat olemassa Etelä-Afrikan luonto:n ympärillä, ja kuinka ne ovat muokanneet ymmärrystämme ja käsitystämme tästä aiheesta. Valmistaudu lähtemään löytö- ja itsetutkiskelumatkalle Etelä-Afrikan luonto:n ympärillä!

Fynbosia lähellä Kapkaupunkia.
Etelä-Afrikan kansalliskukka kuningasprotea.

Etelä-Afrikan luontoon kuuluu viisi erilaista kasvillisuusvyöhykettä: fynbos, metsä, karoo, heinikko ja savanni. Noin 10 % kaikista maailman kukkivista kasveista löytyy Etelä-Afrikan alueelta. Jo pelkästään Kapmaassa on enemmän erilaisia kasvilajeja kuin koko Isossa-Britanniassa.[1] Etelä-Afrikan biodiversiteetti on arvioitu kolmanneksi merkittävimmäksi maailmassa. Etelä-Afrikassa esiintyy arviolta 5,8 % kaikista maailman nisäkäs- ja 8 % lintulajeista, 4,6 % matelijoista, 16 % suolaisen veden kaloista ja 5,5 % hyönteislajeista.[2] Kaksi biodiversiteetiltään merkittävintä aluetta ovat niin sanottu Cape Floral Kingdom fynbosilla ja kostea karoo, joka on ainoa biodiversiteetiltään merkittävä aroalue maailmassa. Monet eläinlajeista ovat kuitenkin uhanalaisia.[2]

Etelä-Afrikan pinta-alasta 1,5 % on metsää ja suojeltuja alueita on 6 %. Vuonna 1996 maassa oli 422 suojelualuetta, joiden kokonaispinta-ala oli 6,7 miljoonaa hehtaaria.[2] Etelä-Afrikassa sijaitsevat Swartbergin vuoristo, Lohikäärmevuoret ja Sudwalan luolat.[3]

Fynbosin kasvillisuusvyöhyke sijaitsee maan lounaisosissa ja sen lajisto koostuu pääasiassa kanervakasveista, proteoista ja ruohomaisista restiokasveista. Alueen kasveihin kuuluva kuningasprotea on Etelä-Afrikan kansalliskukka.[1] Vaikka Etelä-Afrikassa kasvaa yli tuhat kotoperäistä puulajia, ovat suuret puut varsin harvinaisia monissa maan osissa. Maassa on kuitenkin laajoja metsiä Knysna-Tsitsikamman alueella ja Mpumalangan ja Limpopon provinssien koillisosissa, jossa puusto koostuu käpypalmuista. Maan pohjoisosissa kasvaa myös apinanleipäpuita.[1]

Eläimistö

Sarvikuonoja Pilanesbergin luonnonpuistossa.

Etelä-Afrikan kotoperäisistä eläimistä tunnetuimpia ovat niin sanotut "viisi suurta" eli "big five": norsu, leijona, sarvikuono, leopardi ja kafferipuhveli, jotka elävät bushveld- ja savannialueilla. Krugerin luonnonpuistossa on yli 9 000 norsun ja 20 000 puhvelin kanta. Aikaisemmin lähes sukupuuttoon kuolleen leveähuulisarvikuonon kanta on saatu elpymään ja Krugerissa asuu nykyisin yli 3 000 yksilöä. Krugerin lisäksi myös muissa maan kansallispuistoissa kuten Hluhluwe Umfolozissa ja Pilanesbergissä on kaikki viisi "big fiveen" kuuluvaa lajia. Suurista kissaeläimistä leijonan levinneisyysalue rajoittuu lähes yksinomaan maan kansallispuistoihin, mutta leopardeja tavataan suuremmalla alueella, mukaan lukien eteläisessä Kapmaassa ja maan pohjoisosissa. Gepardin kanta on varsin pieni ja rajoittuu maan pohjoisimpiin osiin ja luonnonpuistoihin.[4]

Etelä-Afrikassa esiintyy noin 850 lintulajia, joista noin 50 on kotoperäisiä. Tunnetuimpia lintulajeja ovat strutsi, joita esiintyy lähes koko maassa, sarvinokat, kurjet, useat kotka- ja korppikotkalajit.[4]

Etelä-Afrikan rannikkovesillä esiintyy kahdeksaa eri valaslajia. Niistä yleisimmin havaittu on mustavalas, joka poikii rannikon lahdenpoukamissa. Laji metsästettiin aikoinaan lähes sukupuuttoon, mutta suojelun myötä sen kanta on vahvistunut. Maan aluevesillä esiintyy yli 2 000 kalalajia eli 16 % kaikista maailman kalalajeista. Kaupallisesti merkittävimpiä kaloja ovat sardiinit ja kummeliturskat.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c South Africa's plant life International Marketing Council of South Africa. Arkistoitu 9.9.2007. Viitattu 20.8. 2007. (englanniksi)
  2. ↑ a b c About South Africa Department of Environmental Affairs and Tourism. Arkistoitu 20.8.2007. Viitattu 3.9. 2007. (englanniksi)
  3. ↑ 501 luonnonihmettä, jotka on nähtävä edes kerran eläessään, s. 198, 201, 204. (Alkuperäinen teos: 501 Must-visit Natural Wonders) Suomentanut Juuso Aarnio. Helsinki: Readme.fi, 2010. ISBN 978-952-220-248-2
  4. ↑ a b c South Africa's wildlife wonders International Marketing Council of South Africa. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 20.8.2007. (englanniksi)