Etyyli-tert-butyylieetteri

Tässä artikkelissa tutkimme Etyyli-tert-butyylieetteri:n aihetta perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, sen merkitystä nykypäivänä ja sen vaikutuksia eri aloilla. Ilmestymisestään lähtien Etyyli-tert-butyylieetteri on herättänyt suurta kiinnostusta ja on ollut lukuisten keskustelujen ja tutkimusten kohteena. Vuosien varrella Etyyli-tert-butyylieetteri on kehittynyt ja sopeutunut modernin maailman muutoksiin hankkien uusia ulottuvuuksia ja merkityksiä. Tässä artikkelissa perehdymme Etyyli-tert-butyylieetteri:n tärkeimpiin näkökohtiin ja tarjoamme täydellisen ja päivitetyn näkemyksen, jonka avulla lukija voi ymmärtää tämän ilmiön ja sen seuraukset nyky-yhteiskunnassa perusteellisesti.

Etyylitertiääributyylieetteri
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2-etoksi-2-metyylipropaani
CAS-numero 637-92-3
PubChem CID 12512
Ominaisuudet
Molekyylikaava C6H14O
Moolimassa 102,18 g/mol
Sulamispiste −94 °C (179 K)
Kiehumispiste 70–73 °C (343–347 K)
Tiheys 0,75 g/cm3
Liukoisuus veteen 1,2 g/100 ml (25 °C)

Etyylitertiääributyylieetteri, etyyli-tert-butyylieetteri eli ETBE (C6H14O) on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön, helposti syttyvä neste, jonka moolimassa on 102,18 g/mol, sulamispiste −94 °C, kiehumispiste 70–73 °C, tiheys 0,75 g/cm3, leimahduspiste −19 °C c.c., itsesyttymislämpötila 375 °C ja CAS-numero 637-92-3. Aine liukenee huonosti veteen 25 °C:n lämpötilassa eli 1,2 g/100 ml. Aineesta käytetään myös nimiä 2-etoksi-2-metyylipropaani, tert-butyylietyylieetteri ja etyyli-1,1-dimetyylietyylieetteri.

Etyylitertiääributyylieetteriä voidaan käyttää bensiinissä lisäaineena. Se toimii tällöin oksygenaattina eli hapettimena parantamassa bensiinin palamista ja vähentämällä pakokaasupäästöistä mm. hiilimonoksidin (CO) määrää.

Ainetta voidaan valmistaa 2-metyylipropeenin (C4H8) ja etanolin (C2H5OH) reagoidessa keskenään happaman ioninvaihtohartsin katalysoidessa reaktiota.

Katso myös

Aiheesta muualla