Eufemia Rügeniläinen

Tässä artikkelissa Eufemia Rügeniläinen analysoidaan yksityiskohtaisesti ja tarkastellaan sen eri puolia, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Eufemia Rügeniläinen:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä ajan myötä kehittymiseen. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkitaan erilaisia ​​näkökulmia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Eufemia Rügeniläinen:n tärkeyttä ja merkitystä nykyään. Samoin tarkastellaan Eufemia Rügeniläinen:een liittyviä tämänhetkisiä trendejä ja pohditaan sen roolia tulevaisuudessa.

Eufemia Rügeniläinen (n. 1280 – toukokuu 1312) oli Norjan kuningatar vuosina 1299–1312. Hänen puolisonsa oli kuningas Haakon V Maununpoika. Kuningaspari asui Akershusin linnassa Oslossa. Eufemia käännätti muinaisruotsiksi kolme knittelimittaista ranskalaista ritarirunoelmaa, jotka tunnetaan nimellä Eufemia-laulut. Ne ovat kaikkein vanhinta ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta (vanhempaa kuin Eerikinkronikka, joka kirjoitettiin 1320-luvulla).[1] Eufemian kirjakokoelma oli yksi Euroopan laajimmista hänen elinaikanaan.[2] Kuningattaren hovissa huviteltiin lukemalla kirjoja ääneen.[1]

Eufemian ja Haakonin tytär oli Ingeborg Norjalainen. Eufemian isä oli Rügenin ruhtinas Wizlaw II, joka kuoli vieraillessaan Oslossa vuonna 1302. Wizlaw haudattiin Oslon Mariankirkkoon, johon myös Eufemia ja Haakon haudattiin heidän kuoltuaan. Kuningasparin pääkallot löydettiin Mariankirkon raunioista vuonna 1868. Ne siirrettiin ensin Oslon yliopistoon ja sitten Akershusin linnaan. Eufemian kuolinsyytä ei tiedetä. Hänen ja Haakonin kallot olivat vuonna 2012 tutkittavina Rikshospitaletissa, jonne ne kuljetettiin raitiovaunulla.[1]

Vuonna 2015 Oslon Bjørvikaan valmistui uusi 43 metriä leveä katu, jolle annettiin nimeksi Dronning Eufemias gate.[3] Se kulkee päärautatieaseman ja oopperatalon välistä.

Eufemian syntyperä

Joissain vanhoissa lähteissä, ja esimerkiksi Salmonsenin tietosanakirjassa, sanotaan Wizlaw II:n olleen Eufemian isoisä eikä isä. Tällöin Eufemian isä olisi ollut kreivi Günther von Arnstein, ja tästä syystä Eufemiaakin sanotaan joskus Arnsteiniksi. Ursula Scheilin tutkimuksessa vuodelta 1945 osoitetaan kuitenkin tämä tulkinta vääräksi.[4] Wizlawin testamentissa vuodelta 1302 hän sanoo Eufemiaa ”Norjan kuningattareksi ja rakkaaksi tyttärekseen” (domine regine norwegie filie mee predilecte).[5]

Lähteet

  1. ↑ a b c Oslos mytiske dronning Aftenposten. 3.3.2012. Viitattu 15.7.2018. (norjaksi)
  2. ↑ Det opprinnelige Oslo Jarre&Co. Viitattu 15.7.2018. (norjaksi)
  3. ↑ Grønne skinneganger og oransje havnepromenade NRK. 14.6.2015. Viitattu 15.7.2018. (norjaksi)
  4. ↑ Die Wizlawiden – das slawische Fürstenhaus von Rügen Wizlaw.de. Viitattu 15.7.2018. (saksaksi)
  5. ↑ Layher, William: Queenship and Voice in Medieval Northern Europe (pdf) Palgrave Macmillan. Arkistoitu 15.7.2018. Viitattu 15.7.2018. (englanniksi)