Eugène-Anatole Demarçay

Tässä artikkelissa tutkimme Eugène-Anatole Demarçay:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tarkastelemme perusteellisesti kaikkia Eugène-Anatole Demarçay:een liittyviä puolia. Tämä aihe on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja näillä sivuilla analysoimme Eugène-Anatole Demarçay:n tärkeimpiä näkökohtia. Olipa kyseessä historiallinen, tieteellinen, kulttuurinen tai sosiaalinen näkökulma, tämä artikkeli tarjoaa kattavan näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää Eugène-Anatole Demarçay:n tärkeyden ja laajuuden nykymaailmassa. Olemme varmoja, että täällä esitetyt tiedot herättävät kiinnostusta ja uteliaisuutta niissä, jotka haluavat syventää tietojaan Eugène-Anatole Demarçay:stä.

Eugène-Anatole Demarçay
Eugène-Anatole Demarçay
Eugène-Anatole Demarçay
Henkilötiedot
Syntynyt1. tammikuuta 1852
Pariisi, Ranska
Kuollut5. maaliskuuta 1903 (51 vuotta)
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus Ranska Ranska
Koulutus ja ura
Tutkinnot École polytechnique
Väitöstyön ohjaaja Jean-Baptiste Dumas
Tutkimusalue harvinaiset maametallit
Tunnetut työt Europiumin löytäminen

Eugène-Anatole Demarçay (1. tammikuuta 1852 – 5. maaliskuuta 1903 Pariisi)[1] oli ranskalainen kemisti, joka tunnetaan työstään europiumin löytäjänä ja varhaisena spektroskopian ja jossain määrin myös radioaktiivisuuden tutkijana.[2]

Demarçay opiskeli ensin Lycée Condorcetissä ja vierailtuaan välillä Englannissa valmistui École polytechniquesta. Hänen varhainen tutkimuskohteensa ennen epäorgaaniseen kemiaan keskittymistä oli terpeenit ja muut hajuvesiteollisuuden käyttämät aineet. Hän menetti näön oikeasta silmästään laboratoriossa tapahtuneessa räjähdyksessä tutkiessaan typen sulfideja.[2]

Vuonna 1896 hän havaitsi että näytteet juuri löydetystä samarium alkuaineesta sisälsivät vielä jotain muuta, ennestään tuntematonta ainetta. Hän eristi tämän vuonna 1901 ja totesi sen olevan uusi alkuaine, jonka hän nimesi europiumiksi.[3] Vuonna 1898 Demarçay avusti Marie ja Pierre Curieta osoittamalla spektroskopian avulla Curien pariskunnan valmistaneen radiumia.[2]

Lähteet

  1. ↑ GeneaNet
  2. ↑ a b c Fontani, Marco; Costa, Mariagrazia & Orna, Mary Virginia: The Lost Elements: The Periodic Table's Shadow Side, s. 210–211. Oxford University Press, 2014. ISBN 978-0-19-938334-4 Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)
  3. ↑ Hamilo, Marko: Europiumista punaväri tv-kuvaan 16.5.2006. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 27.11.2015.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Eugène-Anatole Demarçay