Euparkeria

Tässä artikkelissa perehdymme Euparkeria:n maailmaan, tutkimme sen tärkeimpiä puolia ja tarjoamme kattavan näkemyksen tästä aiheesta. Analysoimme perusteellisesti Euparkeria:n jokaista puolta sen alkuperästä historialliseen kehitykseen ja sen nykyisten käytännön sovellusten kautta paljastaen tietoja ja mielenkiintoisia asioita, joita et ehkä tiennyt. Lisäksi tarkastelemme sen vaikutuksia eri aloilla kulttuurista tieteeseen ja pohdimme sen merkitystä nykytilanteessa. Valmistaudu lähtemään jännittävälle Euparkeria-tutkimusmatkalle.

Eupakeria
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Alaluokka: Diapsidit Diapsida
Osaluokka: Archosauromorpha
Heimo: Euparkeriidae
Suku: Eupakeria
Laji: capensis
Kaksiosainen nimi

Eupakeria capensis
Broom, 1913

Katso myös

  Euparkeria Commonsissa

Euparkeria oli pieni ja ketterä matelija, joka eli triaskaudella 245–240 miljoonaa vuotta sitten valoisissa metsissä. Se oli noin 100 senttimetriä pitkä. Euparkerialla oli hoikka ruumis, pitkä häntä ja pieni kallo, jossa oli pieniä, kaarevia ja teräviä hampaita. Se söi hyönteisiä tai lihaa.[1][2][2]

Puolustautuminen

Euparkeria kehittyi pian permikauden joukkotuhon jälkeen.[3] Se oli hyvin pieni ja sopeutui pian maailmaan. Luultavasti se liikkui pääasiassa neljällä jalalla, koska sen takajalkojen nivelet olivat melko kehittymättömät. Euparkerialla oli kuitenkin lihaksikkaat takaraajat, joilla se pystyi nousemaan kahdelle jalalle tai juoksemaan vihollista pakoon nopeasti.[1][3][4] Lisäksi sillä oli kaksi hyvin terävää kynttä, joilla se kynsi vastustajaa.

Löytäminen

Ensimmäiset Euparkerian fossiilit löydettiin Afrikasta vuonna 1913.[4] Lisää fossiileja löydettiin myöhemmin vuonna 1922.[3] Fossiileiden perusteella on päätelty, että Euparkerialla oli erinomaiset haju- ja näköaistit.[4] Euparkeria tarvitsi sellaisia ominaisuuksia pienten selkärangattomien pyydystämiseen.

  • Euparkeria capensiksen rekonstruointi neljällä jalalla.
    Euparkeria capensiksen rekonstruointi neljällä jalalla.
  • Euparkeria capensis, piirustus.
    Euparkeria capensis, piirustus.
  • Kolme limittäin olevaa fossiloitunutta luurankoa.
    Kolme limittäin olevaa fossiloitunutta luurankoa.

Euparkeria ja dinosaurukset

Euparkeria kuului arkosaureihin eli ”valtiasliskoihin”.[2][3] Se oli niiden primitiivisimpiä edustajia, sillä ensimmäiset arkosaurit kehittyivät permikaudella 300–250 miljoonaa vuotta sitten. Euparkeria oli siis sukua esimerkiksi krokotiileille, lentoliskoille ja dinosauruksille.[2] Ei tiedetä, polveutuvatko dinosaurukset suoraan Euparkeriasta.[2] Ensimmäisiä tunnettuja dinosauruksia olivat esimerkiksi Eoraptor, Herrerasaurus ja Madagaskarilta löydetty tuntematon sauropodi. Näitä kolmea ja Euparkeriaa erottaa kuitenkin 10 miljoonan vuoden kuilu, jolta ei tunneta lainkaan matelijoita. Oliko Euparkeria dinosaurusten esi-isä, on vielä epäselvää.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Encyclopædia Britannican editorit: Euparkeria Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 13.01.2018.
  2. ↑ a b c d e Nesbitt, Sterling J. & Desojo, Julia Brenda & Irmis, Randall B.: Anatomy, Phylogeny and Palaeobiology of Early Archosaurs and Their Kin, s. 35–. Geological Society of London, 2013. ISBN 978-1-86239-361-5 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ a b c d Botha-Brink, Jennifer & Smith, Roger M. H.: Osteohistology of the Triassic archosauromorphs Prolacerta, Proterosuchus, Euparkeria, and Erythrosuchus from the Karoo Basin of South Africa Journal of Vertebrate Paleontology. 22.8.2011. Viitattu 13.01.2018.
  4. ↑ a b c Euparkeria Prehistoric Wildlife. 29.7.2014. Arkistoitu 21.9.2022. Viitattu 13.01.2018.