Euroopan aluekehitysrahasto

Tässä artikkelissa tutkimme Euroopan aluekehitysrahasto:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiehtonut miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Euroopan aluekehitysrahasto on ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena vuosien varrella, ja sen vaikutus moderniin yhteiskuntaan on kiistaton. Löytämisestään lähtien Euroopan aluekehitysrahasto on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja kiistoja, mikä on herättänyt ennennäkemättömän kiinnostuksen eri tiedon osa-alueita kohtaan. Seuraavilla riveillä perehdymme Euroopan aluekehitysrahasto:n tärkeimpiin yksityiskohtiin, tutkimme sen historiaa, sen nykyistä vaikutusta ja sen tarjoamia tulevaisuuden näkymiä. Sillä ei ole väliä, oletko asian asiantuntija vai vain utelias, tämä artikkeli antaa sinulle rikastuttavan ja täydellisen kuvan Euroopan aluekehitysrahasto:stä.

Euroopan aluekehitysrahasto (lyh. EAKR) on Euroopan unionin rakenne- ja investointirahasto, joka keskittyy kaikkien EU:n alueiden ja kaupunkien sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tukemiseen.[1]

Rahaston kautta pyritään vahvistamaan vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Sen perustavoitteena on korjata jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välisiä epätasapainoja koko unionissa. EAKR:n kautta tehtävät investoinnit pyrkivät luomaan älykkäämpää, vihreämpää, yhteenliitettympää ja sosiaalisempaa Eurooppaa, joka on lähempänä kansalaisiaan.[2]

Rahasto keskittyy erityisesti kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden rakenteelliseen mukauttamiseen, taantuvien teollisuusalueiden uudistamiseen sekä kestävän kehityksen ja ympäristöhaasteiden edistämiseen.[1]

Tavoitteet ja toiminnot (2021–2027)

EAKR keskittyy vuosina 2021–2027 useaan avainalueeseen.[2] EAKR:n päämäärät vuosille 2021–2027 sisältävät Euroopan tekemisen kilpailukykyisemmäksi ja älykkäämmäksi innovoinnin, digitalisaation ja pk-yritysten tukemisen kautta. Se pyrkii myös mahdollistamaan vihreämmän, vähähiilisen siirtymän kohti sopeutuvaa ja hiilineutraalia Eurooppaa sekä tekemään Euroopasta yhteenliitetymmän lisäämällä liikkuvuutta.[1]

  • Kilpailukykyinen ja älykäs Eurooppa: tukee innovointia ja pk-yritysten kehittämistä sekä digitalisaatiota ja digitaalisia yhteyksiä.[2]
  • Vihreämpi ja vähähiilisempi siirtymä: edistää häiriönsietokykyistä siirtymistä kohti nollanettohiilitaloutta.[2]
  • Yhteenliitetty Eurooppa: lisää liikkuvuutta ja parantaa yhteyksiä.[2]
  • Sosiaalisempi Eurooppa: tukee työllisyyttä, koulutusta, taitoja ja sosiaalista osallisuutta sekä vahvistaa terveydenhuollon yhdenvertaista saatavuutta.[2]
  • Lähempänä kansalaisia: tukee paikallislähtöistä kehitystä ja kestävää kaupunkikehitystä.[2]

Rahoituksen teemat

Temaattisen keskittämisen mekanismi ohjaa jäsenvaltioita ja alueita keskittämään rahoituksensa kahteen päätoimintapoliittiseen tavoitteeseen:[2]

  1. Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa: kaikki alueet ja jäsenvaltiot keskittävät tähän tavoitteeseen, edistäen innovointia ja digitaalista integraatiota.[2]
  2. Vihreämpi ja vähähiilisempi siirtymä: vähintään 30% määrärahoista on keskitettävä tähän tavoitteeseen, joka tähtää nollanettohiilitalouteen ja Euroopan selviytymiskyvyn parantamiseen.[2]

Alueellisen kehitystason mukaan

Lisäksi, alueellisen kehitystason mukaan:

  • Kehittyneemmät alueet käyttävät vähintään 85% määrärahoistaan tavoitteisiin 1 ja 2.[2]
  • Siirtymäalueet ohjaavat vähintään 40% rahoituksestaan tavoitteeseen 1.[2]
  • Vähemmän kehittyneet alueet keskittävät vähintään 25% määrärahoistaan tavoitteeseen 1.[2]

Kaupunkikehitys

Kaikki alueet ja jäsenvaltiot myös investoivat vähintään 8% määrärahoistaan kaupunkikehitykseen, toteutettuna paikallisten kehityskumppanuuksien kautta käyttäen monipuolisia välineitä. Tämä lähestymistapa vahvistaa kaupunkialueiden kestävää kehitystä ja parantaa elämänlaatua kaupungeissa.[2]

Ilmastotavoitteet

EAKR pyrkii myös osoittamaan 30 prosenttia kokonaisrahoituksestaan ilmastotavoitteisiin.[2]

Hallinnointi

EAKR:n rahoittamat ohjelmat jaetaan yhteistyössä Euroopan komission, jäsenvaltioiden sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kesken. Jäsenvaltiot ovat vastuussa hankkeiden valinnasta ja päivittäisestä hallinnoinnista.[2]

Mahdolliset tuensaajat

EAKR:n tukemissa toiminnoissa voi hyötyä laaja kirjo erilaisia osapuolia, mukaan lukien paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, valtiosta riippumattomat järjestöt sekä pk-yritykset ja muut yritykset.[1]

Katso myös

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. ↑ a b c d EU-rahoitusopas. (Vuoden 2023 painos) Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, 2023. ISBN 978-92-848-1056-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 2.2.2024.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan komissio . Viitattu 2.2.2024.