Europium(III)oksidi

Nykymaailmassa Europium(III)oksidi on jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ja vaikuttanut lukuisiin keskusteluihin ja päätöksiin eri aloilla. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja sillä on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Kun jatkamme Europium(III)oksidi:n tutkimista ja ymmärtämistä, tarve lähestyä sitä useista eri näkökulmista ja kriittisesti tulee ilmeiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme Europium(III)oksidi:n sisältämiä eri näkökohtia ja todellisuuksia tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta, joka on ollut ennen ja jälkeen nykyisessä maailmassamme.

Europium(III)oksidi
Tunnisteet
CAS-numero 1308-96-9
PubChem CID 159371
Ominaisuudet
Molekyylikaava Eu2O3
Moolimassa 351,926 g/mol[1]
Ulkomuoto Valkoista tai aavistuksen pinkkiä jauhetta
Sulamispiste 2 350 °C (2 620 K)[1]
Tiheys 7,40 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen olematon
Europiumoksidi viittaa tänne. Europiumilla on kaksi muutakin oksidia: europium(II)oksidi (EuO) ja Eu3O4

Europium(III)oksidi (Eu2O3) on europiumin ja hapen epäorgaaninen yhdiste. Sitä on käytetty yleisesti punaisena loisteaineena television kuvaputkissa, yhdessä yttriumin suolojen kanssa, sekä loistelampuissa. Tyypillinen väritelevision kuvaputki sisältää noin 0,5–1 g europiumoksidia ja vuodesta 1964 lähtien televisioteollisuus on käyttänyt erittäin puhtaita yttriumin ja europiumin oksideja tonnimääriä.[2] Se on myös eräs lähdemateriaali fluoresoivan lasin valmistuksessa. Europiumin suolojen fluoresoivia ominaisuuksia käytetään myös eurosetelien väärennyksen estävissä turvatekijöissä.[1][3][4]

Europiumoksidilla on kaksi kiderakennetta: monokliininen ja kuutiollinen. Kuutiollinen rakenne on samanlainen kuin mangaani(III)oksidilla. Metallinen europium hapettuu ilmassa europium(III)oksidiksi.

Lähteet

  1. ↑ a b c d WebElements: Europium: dieuropium trioxide webelements.com. Viitattu 30. marraskuuta 2015. (englanniksi)
  2. ↑ Gupta, Chiranjib Kumar & Krishnamurthy, Nagaiyar: Extractive Metallurgy of Rare Earths, s. 61. CRC Press, 2004. ISBN 0-415-33340-7 archive.org: verkkoversio Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Europium Oxide (Europiumoksidi PubChem-tietokannassa) PubChem. Viitattu 30. marraskuuta 2015. (englanniksi)
  4. ↑ Euros and europium smarterscience.com. Viitattu 30. marraskuuta 2015. (englanniksi)