Ewald Henttu

Nykyään Ewald Henttu:stä on tullut erittäin kiinnostava ja keskustelunaihe eri alueilla. Sekä yhteiskunnassa että akateemisella alalla Ewald Henttu on synnyttänyt joukon ristiriitaisia ​​tunteita ja mielipiteitä, jotka ovat herättäneet loputtomia keskusteluja ja pohdintoja. Siksi on tärkeää omistaa aikaa ja tilaa tutkia ja analysoida perusteellisesti Ewald Henttu:n vaikutuksia ja seurauksia elämäämme. Tässä artikkelissa perehdymme Ewald Henttu:een liittyviin eri näkökohtiin, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Samoin käsittelemme Ewald Henttu:tä ympäröiviä eri näkökulmia ja kantoja laajentaaksemme ymmärrystämme tästä monimutkaisesta ja merkittävästä aiheesta.

Ewald Henttu (26. kesäkuuta 1879 Tuohikotti, Valkeala – 4. kesäkuuta 1961[1]) oli suomalainen kauppaneuvos ja liikemies, joka toimi puutavarakaupan alalla Lontoossa ja Viipurissa. [2]

Elämäkerta

Hentun vanhemmat olivat sahanomistaja Ville Henttu ja Leena Maria Kukkola. Perheessä oli 7 lasta josta Ewald oli vanhin pojista. Hän työskenteli isänsä omistamalla Sarkasen sahalla mutta pääsi sitten opiskelemaan kaupallista alaa ensin Tampereen kauppaopistossa 1899 ja sitten Tukholmassa.[2]

Henttu työskenteli opintojen jälkeen eri sahoilla Suomessa kunnes hän pääsi 1903 puutavaraliike Fisser & v. Doornumin palvelukseen Emdeniin Saksaan. Vuonna 1907 Henttu muutti Saksasta Lontooseen jossa hän perusti lokakuussa 1912 Marshall, Henttu & Etholén puutavaranvälitysyhtiön. Henttu välitti suomalaista sahatavaraa Englannin lisäksi Saksaan, Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan. Hän kirjoitti myös artikkeleita Kauppalehteen ja muihin ammattilehtiin. [2]

Vuonna 1919 Henttu palasi Lontoosta Suomeen ja perusti Viipuriin Puutavaraliike E. Hentun. Hän oli myös osakkaana eri yhtiöissä kuten lappeenrantalaisessa Saimaan Sahassa ja loimolalaisessa Karjalan Saha Oy:ssä. Hentun puutavaraliike toimi Viipurissa aina sotavuosiin saakka ja sen jälkeen Helsingissä.[2]

Henttu sai kauppaneuvoksen arvonimen 1938. Hän oli ensimmäisiä suurlahjoittajia Suomen Kulttuurirahastolle ja hänestä tuli Suomen Kulttuurirahaston kunniajäsen 1949. [1] Hentun vuonna 1938 tekemästä lahjoituksesta on muodostettu Ingrid ja Ewald Hentun rahasto joka tukee suomalaista kulttuurityötä.[3][4]

Ewald Henttu oli naimisissa Ingrid Berkan (1893–1965) kanssa. Heillä oli neljä lasta joista poika Salama Henttu oli mukana isänsä puutavaraliikkeessä. [2]

Lähteet

  1. ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 633
  2. ↑ a b c d e Ingrid ja Ewald Hentun rahaston esite
  3. ↑ Suomen Kulttuurirahasto (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Puoli miljoonaa kulttuurirahastolle, Helsingin Sanomat, 11.03.1938, nro 68, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot