Nykymaailmassa FIM-43 Redeye:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sekä ammatillisella että henkilökohtaisella alalla FIM-43 Redeye on osoittautunut määrääväksi tekijäksi yhteiskunnan jatkuvassa kehityksessä. Kautta historian FIM-43 Redeye on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, ja se on luonut useita näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka ovat rikastaneet tämän ilmiön ymmärtämistä ja arvostusta. Tässä artikkelissa tutkimme FIM-43 Redeye:n eri puolia, analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja tarjoamme kattavan näkemyksen, joka kutsuu pohtimaan ja vuoropuheluun.
FIM-43 Redeye on lähi-ilmatorjuntaohjus, eli MANPADS joka on suunniteltu yhden sotilaan kuljetettavaksi niin kutsutuksi olkapääohjukseksi. Ase suunniteltiin Yhdysvalloissa, ja se valmistui operatiivisen asteen käyttövalmiuteen Vietnamin sodan aikoihin. Kehitystyöt alkoivat vuonna 1959, ja ohjuksen käyttöönottovuosi oli 1968. Valmistaja oli General Dynamics.[1][2]
FIM-43 Redeyen (suom. punasilmä) nimi tulee maalinhaun infrapunasäteisiin perustuvasta toimintajärjestelmästä. Kertasinkoa muistuttava, Bazooka-tyylinen kannettava it-ase oli lajissaan ensimmäinen, joskin se sai pian oman itäisen vastineensa Strela-2:n.[3] Redeye-olkapääohjus oli muun muassa Ruotsin puolustusvoimien käytössä.
Asejärjestelmän käytöstä poisto alkoi vuonna 1982, sillä vuonna 1981 otettiin käyttöön sen seuraaja FIM-92 Stinger. Redeye poistui käytöstä lopullisesti vuoteen 1995 mennessä.[2]