FS Vérité (1907):n teema on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen vuosien varrella. Lähestymistapojen moninaisuuden ja elämän eri osa-alueiden vaikutuksensa ansiosta FS Vérité (1907) on osoittautunut keskustelun ja pohdinnan aiheeksi eri aloilla. FS Vérité (1907) on jättänyt lähtemättömän jäljen kollektiiviseen mielikuvitukseen sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme FS Vérité (1907):n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Tarjoamme kattavan näkemyksen sen olemassaolon ja seurausten ymmärtämiseksi paremmin.
Vérité | |
---|---|
![]() Vérité |
|
![]() |
|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Forges et Chantiers de la Gironde, Bordeaux |
Kölinlasku | huhtikuu 1903 |
Laskettu vesille | 28. toukokuuta 1907 |
Palveluskäyttöön | kesäkuu 1908 |
Loppuvaihe | romutettu 1922 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 14 860 t |
Pituus | 133,81 m |
Leveys | 24,26 m |
Syväys | 8,41 m |
Koneteho | 18 500 shp |
Nopeus | 19 solmua |
Miehistöä | 739-769 |
Aseistus | |
Aseistus |
4 × Canon de 305 mm Modèle 1893/96 10 × Canon de 194 mm Modèle 1902 2 × 450 mm torpedoputkea |
Vérité oli 1908 valmistunut Ranskan laivaston Liberté-luokan pre-dreadnought-taistelulaiva.
Alus tilattiin Bordeaux'sta Forges et Chantiers de la Girondelta, missä köli laskettiin huhtikuussa 1903. Alus laskettiin vesille 28. toukokuuta 1907 ja otettiin palvelukseen kesäkuussa 1908.[1]
Aluksen aseistus asennettiin 14. lokakuuta 1907 alkaen Brestissä.[2]
Vara-amiraali Boué de Lapeyrère saapui 5. heinäkuuta 1908 alukselle, joka oli vasta otettu palvelukseen. Vara-amiraali vastaanotti Dunkerquessa alukselle saapuneen Ranskan presidentin Armand Fallièresin, joka kuljetettiin Itämerelle. Taistelulaivaa saattoivat panssariristeilijä Dupetit-Thouars, hävittäjät Baliste ja Arquebuse sekä torpedotykkivene Cassini. Osasto pysähtyi Kööpenhaminassa ja Tukholmassa, jossa aluksella vieraili Kustaa V. Tsaari Nikolai II tarkasti aluksen Tallinnassa, jonne se saapui 27. heinäkuuta. Osasto palasi 6. elokuuta Brestiin, missä alus otettiin lopulta palvelukseen 11. syyskuuta.[2]
Alus lähti 15. syyskuuta Brestistä ja saapui 1. lokakuuta Touloniin, missä se liitettiin Ranskan Välimeren laivaston 1. laivueen 2. divisioonaan, jonka muut alukset olivat Justice ja Liberté. Alus vieraili divisioonan mukana Bizertessä. Alus kuljetti 30. joulukuuta Justicen ja taistelulaivoja saattavan hävittäjien Carquoisin ja Fanfaren kanssa elintarvikkeita Messinaan, jossa oli ollut maanjäristys.[2]
Helmi-maaliskuun vaihteessa 1909 alus osallistui Välimeren laivueen mukana sotaharjoitukseen Ranskan ja Korsikan välisellä merialueella. Ranskan presidentti Falliéres tarkasti 26. huhtikuuta Villafrancessa laivueen. Alus oli 12. kesäkuuta Républiquen ja panssarikansiristeilijä Galiléen kanssa Cádizissa, minne saapuivat myös Atlantilla harjoitelleet Patrie, Démocratie, Liberté ja panssariristeilijä Ernest Renan. Osasto määrättiin sukellusveneiden maaliksi Pertuis d'Antiochen salmeen, joten osasto laski La Pallicessa ankkurin. Osallistuttuaan radiolaitetesteihin ja tykistöharjoitukseen Quiberoninlahdella osasto palasi Brestiin, missä se oli 8.-15. heinäkuuta. Alukset saapuivat 16. heinäkuuta Le Havreen, missä ne kohtasivat pohjoisen laivueen alukset. Presidentti Falliéres tarkasti laivaston seuraavana päivänä. Alukset olivat 27. heinäkuuta Cherbourgissa, jonne myös Vérite saapui. Presidentti, jonka seurana oli Venäjän tsaari, nousi Galiléelle tarkastamaan laivaston. Vériteellä järjestettiin illalla vastaanotto kutsuvieraille. Alus lähti 12. syyskuuta 1909 Justicen ja Libérten kanssa Brestistä New Yorkiin, missä ne osallistuivat Hudson-Fulton juhlallisuuksiin. Ne palasivat 27. lokakuuta Touloniin.[2]
Alkuvuodesta 1911 laivasto testasi langattomia lähettimiä Véritéllä ja Justicella. Viestien vastaanottoon kyettiin 116 kilometrin päästä lähettäjästä. Libertén tuhoutuessa 25. syyskuuta 1911 makasiinien räjähtäessä Toulonissa vaurioitui Vérité lievästi lentävistä kappaleista[3]. Alus kuljetti 21. toukokuuta 1914 laivastoministeri Armand Gauthierin vierailulle Ajaccioon, missä hänet vastaanotti Korsikan prefekti. Ministeri jatkoi Ajacciosta matkaansa Bizerteen, jonne hän saapui 24. toukokuuta. Bizertestä hän palasi Ranskaan Courbetilla saattajinaan 2. divisioona.[4].
Ensimmäisen maailmansodan alkaessa alus oli Ranskan Välimeren laivaston 2. laivueen 1. divisioonan komentajan vara-amiraali Le Brisin lippulaivana. Divisioonan muut alukset olivat République ja Patrie. [5]
Alus oli Tenedosissa, missä se kohtasi Suffrenin. Samana päivänä Division de complément nimettiin Division des Dardanellesiksi. Aluksen päällikkö sai 29. syyskuuta amiraali Cardenilta käskyn Suffrenin kanssa torjua Osmanien laivaston taistelulaivat Barbarossan ja Torgud Reisin, mikäli ne pyrkisivät merelle. Turkin ja ulkovaltojen väliset sotatoimet alkoivat 1. marraskuuta. Amiraliteetti antoi välittömästi määrätyksen pyrkiä tuhoamaan Osmanien laivastoa suojaavat linnakkeet. Alus ampui kaikkiaan 25 kappaletta 294 millimetrin kranaatteja Kumkalen linnakkeeseen ja Orhaniyen patteriin. Alus poistui 18. joulukuuta Dardanellien divisioonasta.[6]
Alus kohtasi 23.-25. heinäkuuta 1916 Suffrenin, joka oli matkalla Argostoliin. Alukset olivat 12. elokuuta Korfulla. Alus määrättiin 29. syyskuuta huollettavaksi Bizerteen.[7]
Alus siirrettiin 1. elokuuta 1920 reserviin ja poistettiin alusluettelosta 8. toukokuuta 1921. Alus lähti syyskuussa romutettavaksi Savonaan.[8]
Liberté – Justice – Vérité – Démocratie |
Edeltäjä: République-luokka – Seuraaja: Danton-luokka |