Faabeli
Nykyään Faabeli:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan kehittymisen ja jatkuvan muutoksen myötä Faabeli on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Arkielämän vaikutuksista kulttuuriin ja talouteen Faabeli on vakiinnuttanut asemansa ajankohtaisena analyysin arvoisena aiheena. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Faabeli:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoamme kattavan yleiskatsauksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykyään.
Faabeli (lat. fabula, ’tarina’) on vertauskuvallinen, yleensä moraalisen opetuksen sisältävä kertomus ihmisistä ja yhteiskunnasta. Se on usein puettu eläinsadun muotoon, jossa eläimille tai kasveille on annettu inhimillisiä piirteitä (personifikaatio). Tunnetuimpia faabeleita ovat proosamuotoiset Aisopoksen faabelit. Faabeli kehittyi runomuotoiseksi ensimmäisinä ajanlaskun alun jälkeisinä vuosisatoina.[1]
Faabelimoraali
Faabeli on hyvin vanha kerrontamuoto, joka on syntynyt ennen ajanlaskumme alkua. Faabelien maailmankuva poikkeaa selkeästi saduista, joihin ne usein sekoitetaan tai rinnastetaan. Faabelien maailmassa hallitsee valta ja voima eikä oikeudenmukaisuutta juurikaan esiinny. Faabeleista huokuukin kyyninen maailmankuva, jossa ihanteellisuudella tai rohkeudella ei pitkälle pötkitä.[2]
Faabelin ja satumaailman erot
| Käsite | Faabelimoraali | Satumoraali |
|---|---|---|
| Maailmankatsomus | Maailma on vaarallinen ja armoton | Maailma on suopea |
| Itsekkyys | Järkevää | Epäitsekkyyttä ihaillaan |
| Oikeus | Heikko ei voi toivoa oikeutta | Oikeus voittaa |
| Hyvyys | Hyvyys palkitaan harvoin | Hyvyys palkitaan |
| Kuolema | Kuolleet pysyvät kuolleina | Kuollut voi palata elämään |
| Rakkaus | Rakkaus tekee heikoksi ja hölmöksi | Rakkaus vahvistaa |
| Pahuus | Pahuus on arkipäiväistä ja avointa | Pahuus naamioituu ja piiloutuu |
Tunnettuja faabeleita
- Aisopoksen faabelit, mm.:
- Phaedruksen faabelit
- Eläinten vallankumous
- Ketturomaani (Roman de Renart)
Tunnettuja faabelikirjailijoita
- Aisopos (n. 620–564 eaa.)
- Phaedrus (1. vuosisata eaa./jaa.)
- Babrios (100-luku)
- Jean de La Fontaine (1621–1695)
- Ivan Andrejevitš Krylov (1769–1844)
- Hans Christian Andersen (1805–1875)
Lähteet
- ↑ Otavan iso tietosanakirja. (Osa 2 (2. painos), palsta 868) Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ Forselius, Tilda Maria & Luoma-Keturi, Seppo (toim.): Uhka silmälle – 7 esseetä kauhun katsomisesta ja videohysteriasta, s. 152–154. Gettysburg: Like, 1989. ISBN 951-8929-03-3
Kirjallisuutta
- Kivimäki, Arto & Vesterinen, Sampo: Otollinen tilaisuus – Antiikin faabeleita, s. 11–24. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2595-5
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Faabeli Wikimedia Commonsissa
