Tässä artikkelissa tutkimme Fatu Hiva:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Fatu Hiva on herättänyt suurta kiinnostusta ja synnyttänyt useita keskusteluja sen merkityksestä ja seurauksista. Vuosien varrella Fatu Hiva on saavuttanut perustavanlaatuisen roolin eri alueilla vaikuttaen kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja ihmisten elämään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Fatu Hiva:n eri puolia ja sen vaikutusta nykyään sekä tulevaisuuden ennusteita, joita tämän ilmiön suhteen on visioitettu.
Sijainti | |
---|---|
Saariryhmä | |
Korkein kohta |
Touaouoho, 960 m |
Pinta-ala |
84 km² |
Asukasluku |
633 (2017) |
---|---|
Asutuskeskukset |
Hanavave, Omo’a, Uia |
Fatu Hiva on saari Ranskan Polynesiassa. Se on Marquesas-saarten saariryhmän eteläisin saari. Fatu Hiva sijaitsee 22 kilometrin päässä Motu Naon saaresta. Fatu Hivan asukasluku oli 633 vuoden 2017 väestönlaskennassa.[1]
Saaren pinta-ala on 84 neliökilometriä. Sen ilmasto on sateisempi kuin muilla Marquesas-saarilla, ja kasvillisuus on rehevää.[2] Suurin osa asukkaista elää Hanavaven, Omo’an ja Uian kylissä.
Fatu Hiva oli ensimmäinen Marquesas-saarista, jonka eurooppalaiset näkivät. Álvaro de Mendaña de Neira purjehti sen ohi vuonna 1595. Ensimmäiset eurooppalaiset rantautuivat saarelle vasta 1825. Katoliset lähetyssaarnaajat eivät onnistuneet saarelaisten käännyttämisessä ennen vuotta 1877. Norjalainen biologi Thor Heyerdahl asui saarella 1937–1938 vaimonsa kanssa ja kirjoitti kirjan Fatuhiva (1974).[2]
Uhanalainen lintulaji fatuhivanmonarkki elää ainoastaan Fatu Hivan saarella. Niitä oli 1980-luvulla tuhansia, mutta vuonna 2006 enää 275 ja vuonna 2015 vain 50 yksilöä.[3]