Felix Steiner

Nykyään Felix Steiner on kiinnostava ja keskustelunaihe eri alueilla. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja synnyttänyt kaikenlaisia ​​mielipiteitä ja kantoja. Sekä akateemisella alalla että julkisella alueella Felix Steiner on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tämä ilmiö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset sekä etsiä ratkaisuja ja vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi tehokkaasti. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Felix Steiner:een, analysoidaksemme sen vaikutusta ja tarjotaksemme kattavamman kuvan tästä aiheesta.

Felix Steiner
Felix Steiner SS-Gruppenführerinä vuonna 1942
Felix Steiner SS-Gruppenführerinä vuonna 1942
Henkilötiedot
Syntynyt23. toukokuuta 1896
Saksan keisarikunta Stallupönen, Itä-Preussi, Saksa
Kuollut12. toukokuuta 1966 (69 vuotta)
Saksa München, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Saksan keisarikunta
Saksa Weimarin tasavalta
Saksa Natsi-Saksa
Palvelusvuodet 1914–1945
Komentajuudet SS-divisioona Das Reich
SS-divisioona Wiking
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo SS-Obergruppenführer
Kunniamerkit Rautaristin ritariristi tammenlehvin ja miekoin
Joukko-osasto Preussin armeija
Freikorps
Reichswehr
Sturmabteilung
Schutzstaffel
Waffen-SS

Felix Martin Julius Steiner (23. toukokuuta 1896 Stallupönen – 12. toukokuuta 1966 München) oli saksalainen Waffen-SS-kenraali (SS-Obergruppenführer). Steiner palveli molemmissa maailmansodissa.

Ensimmäisessä maailmansodassa Steiner saavutti luutnantin arvon ja sai 1. ja 2. luokan rautaristit. Toisessa maailmansodassa hän toimi muun muassa SS-rykmentti Deutschlandin,[1] 5. SS-divisioona Wikingin ja III SS-panssariarmeijakunnan komentajana. Hänet palkittiin rautaristin ritariristillä tammenlehvin ja miekoin. Steinerille myönnettiin myös Suomen 1. luokan Vapaudenristi miekkoineen ja rintatähtineen heinäkuussa 1943.

Keväällä 1945 Steiner osallistui Berliinin puolustukseen 11. SS-Panssariarmeijan ja III (germaanisen) SS-panssariarmeijakunnan komentajana.[2]

Luonnehdinta Felix Steinerista

Kenraali Steiner piti yhteyttä suomalaisiin SS-vapaaehtoisiin sodan jälkeenkin. Kuvassa vasemmalta Unto Parvilahti, Steiner ja Aarne Roiha Malmin lentokentällä elokuussa 1956.

Steineria pidetään yhtenä taitavimmista SS-kenraaleista. Henkilönä hän oli helposti lähestyttävä ja pidetty alaistensa keskuudessa. Steinerin ja suomalaisten SS-divisioona Wikingin miesten välillä vallitsi vankka molemminpuolinen kunnioitus. Kenraali Steiner osallistui myös saapumiskatselmukseen 2. kesäkuuta 1943 Hangossa ja saapumisjuhlaan seuraavana päivänä Tampereella. [3] Steiner piti yhteyttä divisioonansa miesten kanssa sodan jälkeen ja vieraili myös Suomessa.[4]

Steiner oli myös yksi harvoista SS-kenraaleista, joita ei sodan jälkeen asetettu syytteeseen sotarikoksista. Steiner ei esimerkiksi sallinut komentamiensa joukkojen toteuttaa Adolf Hitlerin 9. kesäkuuta 1941 antamaa Komissaarikäskyä.[5]

Sodan jälkeen Steiner asettui Saksan Müncheniin ja kirjoitti äärioikeistolaiselle Plesse-kustantamolle useita teoksia joissa hän yritti propagoida kuvaa Waffen-SS:ta liittoutuneiden voittajaoikeuden uhriksi joutuneena kunniallisena vapaaehtoisjoukkona. Steiner oli naimaton.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Waffen-SS, G.H. Stein sivu 102-104
  2. ↑ Beevor, Berliini 1945, 2003, sivut 263-279
  3. ↑ Waffen-SS, G.H. Stein sivu 342-343
  4. ↑ Terekille ja takaisin; Unto Parvilahti Otava 1958, sivu 295
  5. ↑ Buttar, Prit: Between Giants: The Battle for the Baltics in World War II, s. 140. Osprey Publishing, 2015. ISBN 978-1472807496