Filippeion
Tässä artikkelissa tutkimme Filippeion:n vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme. Filippeion on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja laajaa yleisöä kiinnostavaksi aiheeksi, koska sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri puolille. Ajan mittaan Filippeion:llä on ollut ratkaiseva rooli kulttuurimme kehityksessä, suhteessamme muihin ja teknologian kehitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Filippeion on muokannut käsitystämme maailmasta ja kuinka sen läsnäolo vaikuttaa elämäämme nykyään. Tämä tutkimus auttaa meitä ymmärtämään paremmin Filippeion:n merkitystä ja laajuutta nykymaailmassa.
| Filippeion | |
|---|---|
| Φιλιππεῖον | |
 Filippeion. |
|
| Sijainti | Archaía Olympía, Elis, Länsi-Kreikka, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli (tholos) |
| Valmistumisvuosi | noin 339–300 eaa. |
| Tyylisuunta | joonialainen/korinttilainen |
|
Olympian arkeologinen alue |
|
 |
|
Filippeion (m.kreik. Φιλιππεῖον) oli antiikin aikainen Makedonian hallitsijasuvun rakennuttama tholos eli pyörötemppeli Olympian pyhäkköalueella Kreikassa.[1][2] Sen rauniot sijaitsevat Olympian arkeologisella alueella Archaía Olympían kunnassa.
Historia
Filippeion sai nimensä Makedonian kuninkaasta Filippos II:sta, joka aloitti sen rakentamisen vuonna 338 eaa. Khaironeian taistelussa saavuttamansa voiton kunniaksi. Filippoksen kuoltua vuonna 336 eaa. rakennustyön saattoi todennäköisesti loppuun hänen poikansa Aleksanteri Suuri. Filippeionin tehtävänä oli kunnioittaa Makedonian hallitsijasukua, ja se on ensimmäisiä esimerkkejä siitä, kuinka jumalten temppeleihin aiemmin käytettyä tholos-arkkitehtuuria sovellettiin hallitsijasuvun henkilökultin käytössä.[3]
Olympian 1800-luvulla alkaneiden arkeologisten kaivausten jälkeen Filippeionin pylväiden osia, koristeosia ja muita osia vietiin Pergamon-museoon Berliiniin. Museo palautti osat Ateenan olympialaisten alla vuonna 2001 sekä suoritti tämän jälkeen rakennuksen kunnostuksen.[2][4]
Rakennus
Filippeion sijaitsi Olympian temenos-alueen eli Altiksen luoteiskulmassa Prytaneionin eteläpuolella ja Heran temppelin länsipuolella. Pyörötemppelin halkaisija oli noin 15,2 metriä.[3] Siinä oli ulkoreunalla kehässä 18 pylvästä, jotka edustivat joonialaista tyyliä, ja pyöreän naoksen eli cellan sisäpuolella seinässä 9 puolipylvästä, jotka edustivat korinttilaista tyyliä. Tholos oli rakennettu marmorista tehdylle kolmiportaiselle korokkeelle. Rakennuksen sisäänkäynti oli lännestä.[1][2][3]
Rakennuksen sisällä naoksen perällä, sisäänkäyntiä vastapäätä oli puolikaarenmuotoinen jalusta, jolla oli viisi kullasta ja norsunluusta tehtyä patsasta. Ne esittivät Aleksanteria, joka oli asetelman keskellä, sekä hänen vanhempiaan Filipposta ja Olympiasta sekä isovanhempiaan Amyntasta ja Eurydikeä. Pausaniaan mukaan patsaat oli veistänyt Leokhares.[1][3] Roomalaisella ajalla Olympiaan ja Eurydiken patsaat oli siirretty Heran temppeliin, joka oli muuttunut eräänlaiseksi museoksi.[2]
Naoksen seinä jäljitteli tiiliseinää. Tholoksen katto oli tehty marmoritiilistä ja sen huipulla oli pronssinen kukkakoriste.[2]
Filippeionista on säilynyt lähinnä sen perusta sekä pylväiden ja seinien alaosia. Pergamon-museon suorittamissa kunnostustöissä pystytettiin uudelleen kolme pylvästä ja niiden päällä oleva arkkitraavin osa. Rakennuksessa olleista patsaista ei ole säilynyt nykyaikaan mitään.[2]
Lähteet
- ↑ a b c Olympia, Philippeion Perseus. Viitattu 15.2.2016.
- ↑ a b c d e f Philippeion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 15.2.2016.
- ↑ a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Olympia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Germany Returns Archaeological Treasures to Greece. 13.6.2001. The British Committee for the Reunification of the Parthenon Marbles. Arkistoitu 19.3.2016. Viitattu 15.2.2016.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Filippeion Wikimedia Commonsissa
