Tässä artikkelissa käsitellään ongelmaa Fjarðabyggð, josta on tullut yhä tärkeämpi nykyään. Ilmestymisestään lähtien Fjarðabyggð on herättänyt suurta kiinnostusta eri sektoreilla ja synnyttänyt keskustelua ja kiistoja sen sosiaalisista, taloudellisista ja kulttuurisista vaikutuksista. Tässä mielessä on olennaista analysoida perusteellisesti Fjarðabyggð:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen vaikutuksia globaalilla tasolla. Samoin se pyrkii tarjoamaan kattavan ja objektiivisen näkemyksen tästä aiheesta tarjoamalla keskeisiä tietoja, joiden avulla lukija ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden nykyään.
Fjarðabyggð | |
---|---|
![]() Satama Stöðvarfjörðurissa, Fjarðabyggðin alueella |
|
![]() vaakuna |
|
![]() Fjarðabyggðin sijainti |
|
Valtio | Islanti |
Alue | Austurland |
Vaalipiiri | Norðausturkjördæmi |
Lääni | Suður-Múlasýsla |
Perustettu | 1998 |
Kuntaliitokset |
Eskifjörður (1998) Neskaupstaður (1998) Reyðarfjörður (1998) Austurbyggð (2006) Fáskrúðsfjörður (2006) Mjóifjörður (2006) |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | Kunta |
– Kunnanjohtaja | Jón Björn Hákonarson[1] |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 1 163 km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 5 206[2] |
– Väestötiheys | 4,48 as./km² |
Fjarðabyggð on kunta Islannin itäosassa. Kunnan pinta-ala on 1 163 km² ja asukasluku 5 206 asukasta (1.1.2022).[2] Kunnan keskuspaikka ja hallinnollinen keskus on Neskaupstaður; muita asutuskeskuksia ovat Mjóifjörður, Eskifjörður, Reyðarfjörður, Fáskrúðsfjörður, Stöðvarfjörður ja Breiðdalsvík.[3]
Fjarðabyggðin ystävyyskuntia ovat:[4]