Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Foederatus:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen eri puolia, sovelluksia ja merkityksiä. Foederatus on aihe, joka on herättänyt ajan mittaan lukemattomien ihmisten kiinnostuksen, sen relevanssi on säilynyt vuosien ajan ja se on ollut keskustelun ja analyysin aiheena eri alueilla. Tässä tilaisuudessa perehdymme sen historiaan, sen nykyisiin vaikutuksiin ja vaikutuksiin yhteiskuntaan. Tutkimme myös Foederatus:n eri näkökulmia ja sitä, miten ne ovat kehittyneet ajan myötä. Aloitamme tutkimalla sen alkuperää, käymällä läpi sen erilaisia tulkintoja, kunnes saavutamme sen merkityksen nykyään. Liity kanssamme tälle Foederatus-kierrokselle ja löydä tämän aiheen merkitys jokapäiväisessä elämässämme.
Foederatus (monikko foederati) on latinankielinen termi, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa liittolaisia, jotka eivät olleet Rooman siirtokuntia tai joilla ei ollut Rooman kansalaisuutta. Nimitys on peräisin sanasta foedus ’sopimus’. Useat germaaniheimot olivat Rooman foederatuksia.
Rooman valtakunta oli loppuaikoinaan täysin riippuvainen foederatus-joukkojen avusta. Kun Attilan johtamat hunnit lyötiin vuonna 451 Katalaunien kenttien taistelussa, muodostivat foederatus-joukot – muun muassa visigootit ja alaanit – puolet roomalaisten vahvuudesta.
Foederatus-joukkoja käytettiin vielä 500-luvulla Itä-Rooman keisari Justinianus I:n aikana, mutta termin merkitys muuttui joskus 400-luvun aikana. Aikalaishistorioitsija Prokopios kertoi, että hänen aikanaan kuka tahansa saattoi liittyä foederatus-joukkoihin, mutta ei kertonut asiasta tarkemmin. Jotkut lait Codex Iustinianuksessa viittaavat siihen, että foederatus-joukot kuuluivat nyt tavalliseen armeijaan.[1]