Folksonomia:n maailmassa on monia erilaisia tutkittavia ja analysoitavia näkökohtia. Olipa kyseessä Folksonomia:n vaikutus nyky-yhteiskuntaan, sen historialliset juuret tai sen merkitys nykypäivänä, se on epäilemättä huomion ja tutkimuksen arvoinen aihe. Vuosien varrella Folksonomia on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt lukuisia keskusteluja ja keskusteluja. Tässä mielessä on olennaista tutkia Folksonomia:n ympärillä olevia erilaisia lähestymistapoja sekä vaikutuksia, joita tällä ilmiöllä voi olla eri alueilla. Siksi on erittäin tärkeää käsitellä kaikkia Folksonomia:een liittyviä näkökohtia tyhjentävästi ja yksityiskohtaisesti, jotta voidaan ymmärtää sen todellinen laajuus ja merkitys.
Folksonomia (engl. folksonomy) on yhteisöllisesti tuotettu, avoin luokittelujärjestelmä, jonka avulla internet-käyttäjät voivat luokitella sisältöä, kuten www-sivuja, valokuvia ja linkkejä. Etymologisesti folksonomia on peräisin sanojen "folk" (suom. väki) ja "taxonomy" (suom. taksonomia) leikkimielisestä yhdistelmästä. [1]
Vapaasti määritellyt avainsanat tai tunnisteet (engl. tags), auttavat tiedon järjestelemisessä ja parantamaan hakukoneiden tehokkuutta, koska sisältö on luokiteltu käyttäen tuttua, saavutettavaa ja jaettua sanastoa. Avoimen asiasanoituksen edelläkävijöistä tunnetuimpia ovat Flickr ja Del.icio.us -verkkopalvelut.
Oleellista avoimissa asiasanoituksissa on, että niiden varaan rakentuvat sanastot eivät rakennu hierarkkisesti. Avoimissa asiasanoituksissa ei siis ole täsmällisesti määriteltyjä ylä- ja alakäsitteitä tunnisteille. Sen sijaan niiden välille luodaan automaattisesti assosiatiivisia viittauksia merkittyjen sisältöjen perusteella. Lähestymistapa avoimissa asiasanoituksissa sanastojen rakentumiseen on siis eri kuin taksonomisessa luokittelussa: sen sijaan, että luokittelusta pyrittäisiin tekemään mahdollisimman täsmällinen, sen annetaan rakentua käyttäjien määräämällä tavalla.[2]
Käsitteenä folksonomiaa voidaan kritisoida epätäsmälliseksi: Vander Walin määritelmän pohjalta folksonomian voidaan tulkita tarkoittavan sekä yhden että usean käyttäjän yhtäaikaista tunnisteiden lisäämistä.