Fontaine Stravinski

Nykyään Fontaine Stravinski:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Fontaine Stravinski on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuuriin tai merkityksensä tieteellisellä alalla. Alkuperäistään nykyiseen evoluutioonsa Fontaine Stravinski on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri aloilla, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia ​​mielipiteitä ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Fontaine Stravinski:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa, jotta voimme ymmärtää sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Fontaine Stravinski

Fontaine Stravinski on moderni suihkulähde Pariisin keskustassa, Pompidou-keskuksen ja Saint-Merrin kirkon välissä sijaitsevalla Place Igor-Stravinski -aukiolla.

Suihkulähde on omistettu säveltäjä Igor Stravinskille, joka asui Pariisissa 1900-luvun alussa ja jonka tunnetuimmat baletit kantaesitettiin siellä. Suihkulähteen loi taiteilijapari Jean Tinguely ja Niki de Saint Phalle. Fontaine Stravinski käsittää suuren vesialtaan, josta kohoaa useita jatkuvassa mekaanisessa liikkeessä olevia kirjavanvärisiä hahmoja ja vettä suihkuttavia mustia mobileja. Osien liikkeet muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jossa on koreografian piirteitä.[1] Tinguelyn toteuttamat mobilet ovat mustaksi maalattua alumiinia ja terästä, Saint Phallen tekemät veistoshahmot puolestaan polyesteria. Värillisiä hahmoja on yhteensä 16 ja ne sisältävät suoria viittauksia Stravinskyn sävellyksiin. Suihkulähteen tilasivat Pompidou-keskus, Ranskan kulttuuriministeriö ja Pariisin pormestari Jacques Chirac. Se valmistui vuonna 1983.[2]

Altaan pituus on 36 metriä ja leveys 16,5 metriä.[3]

Lähteet

  1. Martina Padberg: Taide & Arkkitehtuuri: Pariisi (suom. Tapani Kilpeläinen), s. 218. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2007. Alkuteos Kunst & Architektur Paris.
  2. La fontaine Stravinsky Paris1900. Viitattu 7.2.2016.
  3. Fontaine Stravinski (ranskaksi) Encyclopédie Larousse. Viitattu 7.2.2016.

Aiheesta muualla