Frédéric Bastiat

Nykymaailmassa Frédéric Bastiat:stä on tullut toistuva kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Ilmestymisestään lähtien Frédéric Bastiat on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja se on luonut monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Kautta historian Frédéric Bastiat:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli eri alueilla ja se on vaikuttanut sosiaalisiin, kulttuurisiin, poliittisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Frédéric Bastiat:n vaikutusta ja merkitystä, analysoimme sen eri puolia ja selvitämme sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassamme.

Frédéric Bastiat

Claude Frédéric Bastiat (, 30. kesäkuuta 1801 Bayonne – 24. joulukuuta 1850 Rooma) oli ranskalainen klassinen liberaali taloustieteilijä ja valistusajattelija, joka kannatti vapaata markkinataloutta. Bastiat vastusti veroja, talouden sääntelyä, tulleja ja kaikkia julkisia palveluita lukuun ottamatta yövartijavaltioon kuuluvia kansalaisten fyysisen turvallisuuden ja omistusoikeuden ylläpitoon kuuluvia järjestyksenpitotehtäviä.

Teokset

Bastiat'n tunnetuimmat teokset ovat Vetoomus kynttiläntuottajien puolesta (Pétition des marchands de chandelles), Valtio (L'État), Laki (La loi) ja Näkyvä ja näkymätön (Ce qu'on voit et ce qu'on ne voit pas).

Vetoomus kynttiläntuottajien puolesta (1854) on protektionismin satiiri. Siinä kynttiläntuottajat ja muu valaistusteollisuus esittävät hallinnolle vetoomuksen, jossa toivotaan suojaa epäreilua ulkomaista kilpailijaa, Aurinkoa, vastaan, koska se vie heiltä markkinoita alhaisempien valontuotantokustannusten vuoksi.

Bastiat ironisesti ehdotti, että jos kaikilta katkaistaisiin oikea käsi, jolloin samoihin tehtäviin tarvittaisiin enemmän työtä, se osoittaisi, että pelkkä työn lisääminen työn itsensä vuoksi ei luo vaurautta.

Pamfletti Laki ilmestyi vuonna 1850. Siinä hän määrittelee oikeudenmukaisen lakijärjestelmän ja pyrkii osoittamaan, miten se johtaa vapaaseen yhteiskuntaan. Bastiat'n mukaan valtion tehtävänä on suojella kansalaistensa elämää, vapautta ja omaisuutta, ei toimia näitä vastaan[1]. Bastiat korosti sitä, että talouden tulisi antaa järjestyä vapaasti kuluttajien kysynnän mukaan sen sijaan, että valtio ohjailisi talouden kehitystä, ja huomautti usein valtion hyvää tarkoittavien toimenpiteiden epäsuorista haitoista.

Bastiat käytti tulleista ja protektionismista nimitystä "negatiivinen rautatie", koska tulleilla on sama vaikutus kauppaan kuin alueiden välisen kulkuväylän huonontamisella[2].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Bastiat, Frédéric: Laki.
  2. ↑ Rothbard, Murray N.: Neo-Mercantilism mises.org. 1986 (Mises Daily, 1999). Arkistoitu 26.4.2009. Viitattu 8.1.2010.

Suomennettu teos

  • Kirjoituksia taloudesta. (Näkyvä ja näkymätön (Ce qu'on voit et ce qu'on ne voit pas, 1869.); Laki (La loi, 1850); Vetoomus, (Pétition, 1854). Suomentanut Petri Kajander. Johdanto: Johan Nordberg. Johdannon suomentanut Riikka Toivanen. Talousklassikko) Helsinki: Basam Books, 2010. ISBN 978-952-5734-55-3 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frédéric Bastiat.

Yleistä:

Teoksia: