Frans Edvard Conradi
Nykymaailmassa Frans Edvard Conradi on saavuttanut suuren merkityksen, ja siitä on tullut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten yleinen kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Frans Edvard Conradi on kiinnittänyt monien huomion ja synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja loputtomasti ristiriitaisia mielipiteitä. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on ylittänyt kulttuuriset ja maantieteelliset esteet, ja se on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena eri tiedonaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Frans Edvard Conradi-ilmiötä ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia nyky-yhteiskunnassa.
Frans Edvard Conradi (21. helmikuuta 1812 Jokioinen – 29. helmikuuta 1888 Vaasa) oli suomalainen opettaja.
Conradin vanhemmat olivat värjäri Frans Wilhelm Conradi ja Maria Kristina Ståhlberg. Hän tuli ylioppilaaksi 1832, mutta ei suorittanut koskaan yliopistollista loppututkintoa. Conradi valittiin opettajaksi Helsingin yksityislyseoon 1838 ja Mustialan opistoon 1847. Vaasan teknillisen reaalikoulun johtaja ja samalla Uudenkaarlepyyn ruotsalaisen seminaarin ensimmäinen johtaja hänestä tuli 1873, missä toimessa hän työskenteli vuoteen 1880 asti. Conradia pidettiin taitavana opettajana, jolla oli monipuoliset tiedot ja oppilaita ymmärtävä järjestyksenpitotapa.
Conradin puoliso vuodesta 1849 oli Agnes Emma Gustafva Renvall (k. 1876).
Lähteet
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 124.
Aiheesta muualla
- Kotivuori, Yrjö: Frans Edvard Conradi. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 28.12.2013.
