Tämä artikkeli käsittelee aihetta Franz Boas, joka on erittäin tärkeä ja kiinnostava nykyään. Franz Boas on jo pitkään kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa ansiosta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Artikkelin aikana analysoidaan erilaisia näkökulmia, tutkimuksia ja pohdintoja Franz Boas:stä, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys aiheesta. Lisäksi Franz Boas:een liittyviä mahdollisia ratkaisuja, edistysaskeleita ja haasteita tutkitaan tarkoituksena edistää vuoropuhelua ja kriittistä pohdintaa tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Franz Boas | |
---|---|
![]() Franz Boas noin vuonna 1915. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Franz Uri Boas |
Syntynyt | 9. heinäkuuta 1858 Minden, Saksa |
Kuollut | 21. joulukuuta 1942 (84 vuotta) New York, Yhdysvallat |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Gustav Karsten |
Oppilaat | Ruth Benedict, Alexander Goldenweiser, Joseph Greenberg, A. L. Kroeber, Edward Sapir, Melville J. Herskovits, Frederica de Laguna ja Robert Lowie |
Tutkimusalue | Antropologia, particular law (käännä suomeksi) ja relativismi |
![]() Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
www.franz-boas.com | |
|
Franz Uri Boas (9. heinäkuuta 1858 Minden, Saksa – 21. joulukuuta 1942 New York, Yhdysvallat) oli saksalaissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttanut antropologi, joka tunnetaan erityisesti Pohjois-Vancouverin ja Brittiläisen Kolumbian kwakiutl-intiaanien parissa tekemästään tutkimuksesta, jonka tuloksena hän kehitti uuden käsityksen kulttuureista.[1] Boas oli myös ensimmäisiä tutkijoita, joka kyseenalaisti käsityksen ihmiskunnan jakaantumisesta rotuihin.[2] Boasia on nimitetty ”yhdysvaltalaisen antropologian isäksi”.[3]
Boas suoritti kandidaatin tutkinnon Heidelbergin yliopistossa vuonna 1881 ja samana vuonna myös tohtorin tutkinnon Kielin yliopistossa. Hänet nimitettiin vuonna 1899 professoriksi Columbia Universityyn New Yorkiin.[1]
Boasin keskeinen anti antropologialle oli kulttuurirelativismin liittäminen antropologiseen tutkimukseen. Boasin mukaan erot eri ihmisryhmien välillä johtuivat historiallisista, sosiaalisista ja maantieteellisistä olosuhteista, ja kaikilla populaatioilla oli täydellinen ja yhtä kehittynyt kulttuuri. Boasin mukaan olisi tieteellisesti harhaanjohtavaa arvioida toisia kulttuureja länsimaisen ”kehitystason” perusteella. Hänen näkemyksensä kyseenalaistivat aikaisemmat Louis Henry Morganin ja Edward Tylorin teoriat, joiden näkemyksen mukaan kaikki kulttuurit kehittyivät tiettyjen vaiheiden kautta.[1]