Nimi Franz Jonas herättää jokaisessa ihmisessä erilaisia ajatuksia ja tunteita. Olipa kyseessä henkilö, aihe tai treffit, Franz Jonas voi vangita huomion ja herättää uteliaisuutta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Franz Jonas:n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutusta yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämäämme. Analysoimme kaikkia keskeisiä näkökohtia, jotka tekevät Franz Jonas:stä keskustelun ja pohdinnan arvoisen aiheen sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Liity kanssamme tälle kiehtovalle matkalle Franz Jonas:n läpi.
Franz Jonas | |
---|---|
![]() |
|
Itävallan 7. liittopresidentti | |
Liittokansleri |
Josef Klaus Bruno Kreisky |
Edeltäjä | Adolf Schärf |
Seuraaja | Rudolf Kirchschläger |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. lokakuuta 1899 |
Kuollut | 24. huhtikuuta 1974 |
Puoliso | Margarete Jonas |
Tiedot | |
Puolue | Sosiaalidemokraattinen puolue |
|
Franz Jonas (4. lokakuuta 1899 – 24. huhtikuuta 1974) oli itävaltalainen poliitikko, joka toimi Itävallan presidenttinä vuosina 1965–1974.[1]
Jonas oli Itävallan sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen ja ammatiltaan latoja. Toisen maailmansodan jälkeen hän osallistui Wienin kunnallispolitiikkaan ja toimi Wienin kaupunginjohtajana vuosina 1951–1965. Vuonna 1965 hänestä tuli valtion presidentti, ja hänet valittiin uudelleen virkaan vuonna 1971. Hän kuoli kesken virkakauden vuonna 1974.
Jonas on myös yksi tunnetuimmista esperantisteista.[2]
Karl Seitz (1919–1920) | Michael Hainisch (1920–1928) | Wilhelm Miklas (1928–1938)
Karl Renner (1945–1950) | Theodor Körner (1951–1957) | Adolf Schärf (1957–1965)
Franz Jonas (1965–1974) | Rudolf Kirchschläger (1974–1986) | Kurt Waldheim (1986–1992)
Thomas Klestil (1992–2004) | Heinz Fischer (2004–2016) | Alexander Van der Bellen (2017-)