Nykymaailmassa Fredrik August III on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Politiikasta tieteeseen Fredrik August III on tullut kiinnostava kohde koko yhteiskunnalle. Kun maailma kehittyy tekniikan alalla ja kohtaa uusia haasteita, on tärkeää analysoida ja ymmärtää Fredrik August III:n merkitys nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Fredrik August III:een ja miten se on vaikuttanut nykymaailmaan. Alkuperästään sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin Fredrik August III on aihe, joka ansaitsee kaikkien huomion.
Fredrik August III | |
---|---|
![]() Kuningas Fredrik August III vuonna 1914. | |
Saksin kuningas | |
Valtakausi | 15. lokakuuta 1904 – 13. marraskuuta 1918 |
Edeltäjä | Yrjö |
Syntynyt |
25. toukokuuta 1865 Dresden, Saksin kuningaskunta |
Kuollut |
18. helmikuuta 1932 (66 vuotta) Sibyllenort, Sleesia (nyk. Puola) |
Puoliso | Luise |
Lapset |
Yrjö Fredrik Kristian Ernst Henrik Maria Alix Karola Margareeta Karola Maria Alix Luitpolda Anna |
Koko nimi | Friedrich August Johann Ludwig Karl Gustav Gregor Philipp |
Suku | Wettin |
Isä | Yrjö |
Äiti | Maria Anna |
Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
Nimikirjoitus |
![]() |
Fredrik August III (25. toukokuuta 1865 Dresden[1] – 18. helmikuuta 1932 Sibyllenort, Sleesia (nyk. Puola)) oli Saksan keisarikuntaan kuuluneen Saksin kuningaskunnan viimeinen kuningas vuosina 1904–1918.
Fredrik August oli Saksin kuningas Yrjön poika. Hän omistautui sotilasuralle ja palveli vuodesta 1883 upseerina Saksin armeijassa sekä vuodesta 1893 samanaikaisesti myös Preussin armeijassa. Saksin joukoissa hän yleni 1898 kenraaliluutnantiksi ja Preussin armeijassa 1902 jalkaväenkenraaliksi. Hän toimi vuodesta 1902 alkaen Saksin armeijasta muodostetun Saksan 12. armeijakunnan komentajana kunnes kohosi isänsä kuoltua 15. lokakuuta 1904 Saksin kuninkaaksi.[1] Myöhemmin hän sai Preussin armeijassa vielä 1909 kenraalieverstin ja 1912 kenraalisotamarsalkan arvon. Saksassa puhjennut vallankumous pakotti Fredrik Augustin luopumaan kruunusta 13. marraskuuta 1918. Hän asui sen jälkeen Sleesian Sibyllenortissa.[2]
Fredrik Augustin puoliso oli vuosina 1891–1903 Toscanan suurherttuatar Luise, mutta he erosivat kuningattaren siirryttyä elämään toisen miehen kanssa.[1]