Friedrich von Gärtner
Nykymaailmassa Friedrich von Gärtner on saavuttanut suuren merkityksen ja kiinnostuksen, mikä on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja tutkimusta eri aloilla. Syntymisestään lähtien Friedrich von Gärtner on vaikuttanut merkittävästi muun muassa yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja tieteeseen. Vuosien varrella Friedrich von Gärtner on kehittynyt ja sopeutunut nykytilanteen erilaisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin, ja sillä on keskeinen rooli eri sektoreiden kehityksessä ja muuttamisessa. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää perusteellisesti Friedrich von Gärtner:n vaikutukset ja laajuus nykyään sekä sen tulevaisuuden vaikutukset.
Friedrich von Gärtner (1792–1847 München) oli saksalainen arkkitehti.[1] Yhdessä Leo von Klenzen kanssa häntä pidetään kuningas Ludvig I:n ajan Baijerin merkittävämpänä arkkitehtina.[2]
Gärtner opiskeli Münchenin taideakatemiassa vuonna 1809. Vuonna 1812 hän muutti Pariisin ja opiskeli siellä vuoteen 1814 asti. Hän vietti myös aikaa Roomassa, Napolissa ja Sisiliassa.[2] Gärtneristä tuli 1819 Münchenin taideakatemian rakennustaiteen professori[1] ja vuonna 1842 akatemian johtaja. Hänet aateloitiin vuonna 1840.[2]
Töitä
- Baijerin kirjastorakennus, nyk. Bayerische Staatsbibliothek (1831–1842)
- Münchenin yliopistorakennus, nyk. Münchenin Ludwig-Maximilian-yliopisto (1835–1840)[1]
- Kreikan kuninkaallinen palatsi Ateena, nyk. Kreikan parlamenttitalo (1836–1843)[1]
- Siegestor (München, 1840–1852)[1]
- Feldherrnhalle (München, 1841–1844)[1]
- Befreiungshalle (1842)
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Friedrich von Gärtner Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
