Nykymaailmassa Fritz Brock:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin, sen merkityksestä historiassa tai sen tulevaisuuden mahdollisuuksiin, Fritz Brock on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Akateemikoista viihteen ystäville eri alojen ammattilaisiin kaikki näyttävät löytävän arvoa Fritz Brock-ilmiön tutkimisesta ja ymmärtämisestä. Tässä artikkelissa perehdymme Fritz Brock:n eri näkökohtiin ja näkökulmiin tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Fritz Pär Hansson Brock (18. tammikuuta 1877 Landskrona – 12. joulukuuta 1956) oli ruotsalainen taloustieteilijä, joka toimi lyhyen aikaa Hankenin rehtorina.[1]
Brock väitteli tohtoriksi Uppsalan yliopistossa 1909 ja oli samasta vuodesta yliopiston kansantaloustieteen dosentti ja vuodesta 1910 Lundin yliopiston dosentti. Hän hoiti sitten vt. professuureja Ruotsissa, mutta tuli 1918 Suomeen ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun rehtoriksi, Oskar August Rosenqvistin menehdyttyä Suomen sisällissodassa. Tehtävää Brock hoiti kuiten vain lyhyen aikaa, kevääseen 1919. Uppsalan yliopiston kansantaloustieteen professorina Brock toimi 1921–1942.[1][2] Professorina Uppsalassa Brockia on pidetty varsin originellina.[3]