Gårdskullan museo:n teema on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Gårdskullan museo on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena monilla aloilla sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa aina sen vaikutukseen historiaan. Vuosien varrella on syntynyt erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka rikastuttavat Gårdskullan museo:n ymmärtämistä ja arvostusta. Tässä artikkelissa tutkimme Gårdskullan museo:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota laaja ja täydellinen yleiskatsaus tästä kiehtovasta aiheesta.
Gårdskullan maatalousmuseo | |
---|---|
![]() Gårdskullan traktoripäivät |
|
Tyyppi | Maanviljelymuseo |
Sijainti | Siuntio, Gårdskulla |
Perustettu | 1982 |
Ylläpitäjä | Stiftelsen för Gårdskulla museum |
Johtaja | Henrik Rehnberg |
Kotisivut | Gårdskulla |
Koordinaatit | |
|
Gårdskullan museo on Gårdskullan kartanon alueella Siuntiossa toimiva museo, jossa on yli sata vanhaa traktoria, jotka edustavat 45 traktorimerkkiä. Vanhimmat traktorit ovat vuodelta 1920. Museo sai alkunsa Carl-Erik Rehnbergin 1977 hankkimasta vuoden 1935 Fordsonista. Laajenevaa kokoelmaa varten rakennettiin uusi 50 × 16 m näyttelytila 1988. Entisessä navetassa on puimureita ja puimakoneita. Museossa on traktoreiden lisäksi autoja, höyrykoneita sekä työvälineitä.
Kokoelmissa on noin 15 000 esinettä.[1] Traktorit muodostavat museon ytimen. Lisäksi museossa on maataloustyökaluja, vuonna 2020 Saloran erikoisnäyttely, venemoottoreita, höyrykoneita, vanhoja autoja, kotitalousvälineitä. Museossa on myös sepän työpaja ja sekatavarapuoti.[2]
Maatilamuseo on oman ilmoituksensa mukaan alalla Suomen suurin ja Pohjoismaiden monipuolisimpia.[2]
Museota ylläpitää säätiö, jonka puheenjohtaja on Henrik Rehnberg.[3]