GW170817

Nykymaailmassa GW170817:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. GW170817:n merkitys yhteiskunnassamme on kasvanut viime vuosina ja sen vaikutus näkyy monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella alalla GW170817 on osoittautunut määrääväksi tekijäksi päätöksenteossa sekä uskomusten ja arvojemme määrittelyssä. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti, mikä rooli GW170817:llä on yhteiskunnassamme ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri sektoreilla ja sen merkitystä nykymaailmassa.

GW170817 oli kahden neutronitähden yhteentörmäyksestä syntynyt painovoima-aalto, joka havaittiin 17. elokuuta 2017 LIGO-tutkimusasemalla. Törmänneet neutronitähdet sijaitsivat NGC 4993 -galaksissa Vesikäärmeen tähdistössä.[1] Räjähdyksestä sinkoutui avaruuteen epävakaata materiaa, josta osa muuttui kullaksi ja muiksi raskaiksi alkuaineiksi.[2]

Hubble-teleskoopin ottama kuva NGC 4993 -galaksista. Suurennoksessa törmäyksen jälkihehku kuuden päivän aikana.

Teknisesti kyse oli kolmesta erillisestä havainnosta, joiden voi melko varmasti sanoa tulleen samasta kohteesta. Painovoima-aallot havaittiin ensin LIGO- ja Virgo-observatorioissa, sitten 1,7 sekuntia tämän jälkeen Fermi-teleskooppi mittasi lyhyen gammapurkauksen[3] ja myöhemmin Hubble-avaruusteleskooppi kuvasi tapahtuman näkyvän valon aallonpituudella.[2]

Gammapurkaus oli poikkeuksellinen verrattuna muihin vastaaviin säteilypurkauksiin esimerkiksi heikkoutensa vuoksi. Tämä selittyy sillä, että suihku oli Maahan nähden 30 asteen kulmassa.[4]

Tieteellinen merkitys

Havainto on ensimmäinen neutronitähtien törmäyksestä havaittu gravitaatioaalto. Tähän asti havaitut aallot ovat olleet peräisin mustien aukkojen törmäyksistä.[2] Astrophysical Journal -lehti julkaisi tapahtumasta erikoisnumeron, jonka pääkirjoituksessa sitä kuvailtiin painovoima-aaltojen ja sähkömagneettisen säteilyn yhteistutkimuksen syntyhetkeksi[5].

Välittömästi havainnon jälkeen ei ollut selvillä millainen taivaankappale törmäyksestä syntyi. Sen massa lienee noin 2,7 Auringon massaa, joten se on raskaampi kuin yksikään tunnettu neutronitähti ja kevyempi kuin yksikään tunnettu musta aukko.[6] Myöhemmässä tutkimuksessa ilmeni viitteitä magnetarista, joka saattaa myöhemmin romahtaa mustaksi aukoksi[7]

Stephen Hawking piti havaintoa "todellisena merkkipaaluna" viimeiseksi jääneessä haastattelussaan[8].

Lähteet

  1. ↑ NASA Missions Catch First Light from a Gravitational-Wave Event 16.10.2017. NASA. Viitattu 17.10.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Strömberg, Jari: Tutkijat ovat havainneet kahden neutronitähden törmäyksen – "näimme kuinka kulta syntyi" Yle uutiset. 16.10.2017. Viitattu 17.10.2017.
  3. ↑ Krieger, Lisa: A bright light seen across the universe, proving Einstein right The Mercury News. 16.10.2017. Viitattu 18.1.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Riikonen, Marko: Lyhyet gammasädepurkaukset syntyvät neutronitähtien törmäyksissä Tähdet ja avaruus. 30.9.2019. Viitattu 13.12.2020.
  5. ↑ Berger, Edo: Focus on the Electromagnetic Counterpart of the Neutron Star Binary Merger GW170817. The Astrophysical Journal Letters, 2017. verkkoversio. Viitattu 8.1.2018. (englanniksi)
  6. ↑ Choi, Charles Q.: Gravitational Waves Detected from Neutron-Star Crashes: The Discovery Explained Space.com. 16.10.2017. Viitattu 18.10.2017. (englanniksi)
  7. ↑ van Putten, Maurice H P M; Della Valle, Massimo: Observational evidence for extended emission to GW170817 Monthly Notices of the Royal Astronomical Society: Letters. Tammikuu 2019. Viitattu 13.12.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Ghosh, Pallab: Stephen Hawking's final interview: A beautiful Universe BBC. 26.3.2018. Viitattu 13.12.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla