Gabriel Naudé
Nykyään Gabriel Naudé on erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnassa. Vuosikymmenten ajan Gabriel Naudé on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja aiheuttanut merkittäviä muutoksia eri alueilla. Tässä artikkelissa perehdymme Gabriel Naudé:n monimutkaisuuteen ja tutkimme sen erilaisia näkökulmia ja seurauksia jokapäiväisessä elämässämme. Tarkastelemme, miten Gabriel Naudé on kehittynyt ajan mittaan ja kuinka se edelleen vaikuttaa yhteiskuntaamme nykyään. Lisäksi käsittelemme Gabriel Naudé:n tuomia haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja ja strategioita niiden ratkaisemiseksi. Liity mukaan tähän jännittävään Gabriel Naudé-tutkimukseen ja löydä sen lukemattomat puolet!
Gabriel Naudé (2. helmikuuta 1600 – 10. heinäkuuta 1653) oli ranskalainen kirjastonhoitaja ja yksi oppineista libertiineistä. Hän oli Gui Patinin, Pierre Gassendin ja monen muun aikansa liberaalin ajattelijan ystävä.
Elämä
Naudé syntyi Pariisissa ja opiskeli lääketiedettä Pariisissa ja Padovassa. Hänestä tuli Ludvig XIII:n lääkäri. Vuonna 1629 hänestä tuli kardinaali Bagnin kirjastonhoitaja Roomassa, ja tämän kuoltua vuonna 1641 kardinaali Barberinin kirjastonhoitaja. Myös Kardinaali Richelieu aikoi tehdä Naudésta kirjastonhoitajansa, ja tämän kuoltua Naudé hyväksyi saman viran kardinaali Mazarinin palveluksessa. Seuraavan kymmenen vuoden ajan hän kokosi kirjoja Euroopan eri puolilta suureen Bibliothèque Mazarineen.
Fronde-kapinan seurauksena parlement myi kirjaston. Kuningatar Kristiina kutsui Naudén Tukholmaan. Hän ei kuitenkaan viihtynyt Ruotsissa, ja Mazarinin pyydettyä tätä palaamaan ja kokoamaan hajallaan olevan kirjaston uudelleen, tämä suostui. Hän kuitenkin kuoli matkalla Abbevillessä vuonna 1653.
Naudén toimittamia teoksia
- Le Marfore, ou discours contre les libelles (Pariisi, 1620), hyvin harvinainen, uusintapainos 1868
- Instruction à la France sur la vérité de l'histoire des Frères de la Roze-Croix (1623, 1624), ruusuristiläisten petoksista
- Apologie pour tous les grands personnages faussement soupçonnez de magie (1625, 1652, 1669, 1712), puolustettuina ovat muun muassa Pythagoras, Sokrates ja Tuomas Akvinolainen
- Advis pour dresser une bibliothèque (1627, 1644, 1676)
- Addition à l'histoire de Louys XI (1630), sisältää selonteon kirjanpainamisen alkuperästä
- Bibliographia politica (Venetsia, 1633, jne.; Ranskassa 1642)
- De studio liberali syntagma (1632, 1654)
- De studio militari syntagma (1637)
- Considérations politiques sur les coups d'êtat
