Gadoliniitti
Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Gadoliniitti:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Gadoliniitti on kiehtova aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Kun tutkimme Gadoliniitti:tä, perehdymme sen eri puoliin sen historiasta ja kehityksestä sen tulevaisuuden vaikutuksiin. Ymmärtääksemme paremmin Gadoliniitti:ta, tutkimme asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta sekä konkreettisia kokemuksia henkilöistä, joihin Gadoliniitti on vaikuttanut. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Gadoliniitti:stä tavoitteenaan rikastaa tietoa ja keskustelua tästä aiheesta.
| Gadoliniitti | |
|---|---|
 |
|
| Luokka | silikaattimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | Y2FeBe2Si2O10 |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | musta tai vihertävä |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 6,5–7 |
| Tiheys | 4,0–4,7 kg/dm3 |
| Aiheesta muualla | |
Gadoliniitti (Y2FeBe2Si2O10) on melko harvinainen, musta tai vihertävä mineraali.[1] Se on saanut nimensä Johan Gadolinin mukaan, joka vuonna 1794 eristi siitä ennestään tuntemattoman alkuaineen, yttriumin, mistä sai alkunsa harvinaisten maametallien löytöhistoria.[2]
Yttriumin lisäksi gadoliniitti sisältää toistakin melko harvinaista alkuainetta berylliumia. Joskus osa yttriumista saattaa olla korvautunut muillakin harvinaisilla maametalleilla, kuten ceriumilla, lantaanilla tai neodyymilla. Jos mineraalin ceriumpitoisuus on erityisen korkea, siitä käytetään nimitystä gadoliniitti-(Ce).[1]
Gadoliniitti muistuttaa kiderakenteeltaan timanttia. Vihreät gadoliniittikiteet saattavat olla läpikuultavia, ja tällöin niiden taitekerroin 1,79. Gadoliniitin kovuus on välillä 6,5–7 ja tiheys noin 4,0–4,7 kg/dm3, siis selvästi suurempi kuin useimpien epämetallisten mineraalien.[1]
Lähteet
- ↑ a b c The Mineral Gadolinite (Y) Amethyst Galleries Inc. Viitattu 2.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Hamilo, Marko: Turkulainen Johan Gadolin pääsi tieteen pienimpään eliittiryhmään Helsingin Sanomat. Arkistoitu 29.9.2015. Viitattu 2.7.2010.
Aiheesta muualla
- Mindat: Gadolinite–(Y) (englanniksi)
- Mindat: Gadolinite–(Ce) (englanniksi)
- Webmineral: Gadolinite-(Y) Mineral Data (englanniksi)
- Webmineral: Gadolinite-(Ce) Mineral Data (englanniksi)
- Handbook of Mineralogy: Gadolinite–(Y) (englanniksi) (pdf)
- Handbook of Mineralogy: Gadolinite–(Ce) (englanniksi) (pdf)