Nykymaailmassa Galaksienvälinen tähti:stä on tullut tärkeä ja keskustelunaihe yhteiskunnassa. Ajan myötä Galaksienvälinen tähti:n merkitys on kasvanut ja se on aiheuttanut muutoksen tavassa, jolla ihmiset näkevät ja lähestyvät tätä aihetta. Yhteiskunnan kehittyessä Galaksienvälinen tähti:stä on tullut yhä tärkeämpi eri alueilla, mikä on synnyttänyt keskustelua, eriäviä mielipiteitä ja joissain tapauksissa konkreettisia toimia. Kautta historian Galaksienvälinen tähti on vaikuttanut ihmisten elämään monin tavoin ja sen vaikutus on edelleen huomattava. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Galaksienvälinen tähti:een, tarkoituksena analysoida sen vaikutusta ja laajuutta nyky-yhteiskunnassa.
Galaksienvälinen tähti (eli intergalaktinen tähti) on tähti, joka on karannut kotigalaksinsa gravitaatiosta ja matkaa itsenäisesti galaksienvälisessä avaruudessa.
Yleinen uskomus, että tähtiä voi esiintyä vain galakseissa, kumoutui galaksienvälisten tähtien löytymisellä vuonna 1997.[1] Ensimmäiset havaittiin Neitsyen galaksijoukossa, missä niitä arvioidaan olevan 1012 (biljoona).[2]
Syytä näiden tähtien karkaamiseen galakseistaan ei tarkkaan vielä tunneta, mutta paras teoria esittää kahden galaksin törmäämistä syyksi sille, että suunnaton määrä tähtiä sinkoutuu galaksienväliseen avaruuteen.
Toisen teorian mukaan (kuva alla) supermassiiviset mustat aukot aiheuttavat tähtien poistumisen.
Vuonna 1997 Hubble-avaruusteleskooppi löysi suuren joukon intergalaktisia tähtiä Neitsyen tähtijoukosta. Toinen ryhmä karanneita galaksienvälisiä tähtiä löydettiin Sulatusuunin galaksijoukosta.
Näiden tähtien tarkkaa massaa ei tiedetä; on arvioitu niiden muodostavan jopa 10 prosenttia Neitsyen galaksijoukon tähdistä. Galaksienväliset tähdet voivat siten olla massiivisempia kuin yksikään galaksijoukon 2 500 galaksista. Tähdet ovat kirkkaita punaisia jättiläisiä, eli ne ovat elinkaarensa loppupäässä.
Galaksienväliset tähdet sijaitsevat noin 300 000 valovuoden etäisyydellä lähimmästä galaksista.