Galina Višnevskaja

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Galina Višnevskaja:tä ja sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Galina Višnevskaja on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena viime vuosina, ja se on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla. Ilmestymisestään lähtien Galina Višnevskaja on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja harrastajien huomion ja käynnistänyt useita merkittäviä muutoksia eri aloilla. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, missä määrin Galina Višnevskaja on muuttanut todellisuuttamme ja kuinka se tulee edelleen vaikuttamaan elämäämme tulevaisuudessa. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tarkastelemme eri näkökohtia, jotka määrittelevät Galina Višnevskaja:n ja sen roolin nyky-yhteiskunnassa.

Mstislav Rostropovitš ja Galina Višnevskaja vuonna 1965.

Galina Pavlovna Višnevskaja o.s. Ivanova (ven. Гали́на Па́вловна Вишне́вская, 25. lokakuuta 1926 Leningrad11. joulukuuta 2012 Moskova[1]) oli venäläinen sopraano, joka tuli maailmankuuluksi loisteliaan, mutta dramaattisen uransa ansiosta. Hänellä oli tumma ja voimakas ääni, jonka avulla hän toi useisiin rooleihin uutta puhtia.

Laulajanura

Višnevskajan ensimmäinen rooli oli Jevgeni Oneginin Tatjana Moskovan Bolšoi-teatterissa. Tämän jälkeen hän esiintyi useissa rooleissa Venäjällä, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. 1960-luvulla Višnevskaja esiintyi kuuluisissa rooleissa muun muassa La Scalassa, Metropolitanissa ja Covent Gardenissa.

Yksityiselämä

Višnevskaja oli aikoinaan naimisissa kuuluisan venäläisen sellisti Mstislav Rostropovitšin kanssa, ja heillä oli kaksi lasta. Višnevskaja ja hänen puolisonsa joutuivat Neuvostoliitossa epäsuosioon, koska Rostropovitš puolusti julkisesti kirjailija Aleksandr Solženitsynia. He muuttivat Neuvostoliitosta länteen vuonna 1974. Heiltä vietiin Neuvostoliiton kansalaisuus vuonna 1978. He saivat Yhdysvaltojen kansalaisuuden, mutta Neuvostoliiton romahdettua heille myönnettiin jälleen Venäjän kansalaisuus.

Galina Višnevskaja joutui kokemaan Neuvostoliiton kurjuuden. Kirjassaan Galina: venäläinen tarina (1984) hän kuvaili kirjavaa elämäänsä ja myös sitä, kuinka hän rakasti Venäjää – kaikesta huolimatta.

Rostropovitš ja Višnevskaja perustivat vuonna 1991 säätiön, joka huolehtii venäläisten lasten ja nuorten hepatiitti B -rokotuksista.

Lähteet

Aiheesta muualla