Galway

Nykymaailmassa Galway on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja teknologiaan Galway on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja kansalaisten keskuudessa. Sen vaikutus on tuntunut ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja se on herättänyt sekä ihailua että kiistoja. Tässä artikkelissa analysoimme yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti Galway:n tärkeimpiä näkökohtia, jotta voimme tarjota maailmanlaajuisen ja kattavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on vaikuttanut niin paljon tänään.

Gaillimh
(Cathair na Gaillimhe)
Galway
vaakuna
vaakuna

Gaillimh

Koordinaatit: 53°16′22.44″N, 9°2′20.38″W

Valtio Irlanti
Perustettu 1124
Hallinto
 – Mayor Tom Costello
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 50,57 km²
Väkiluku (2011) 75 529[1]









Quay Street keskustassa
Vanhoja tykkejä Eyre Squarella

Galway (iiriksi Gaillimh) on samannimisen kreivikunnan pääkaupunki Irlannin länsirannikolla. Kaupungissa asuu noin 75 500 asukasta, joten se on Irlannin tasavallan neljänneksi suurin.[1]

Kaupungissa on yliopisto, tai oikeammin yksi Irlannin kansallisen yliopiston haaraosastoista. Sen länsipuolella sijaitsevat Connemaran iirinkieliset alueet.

Galway sijaitsee Corrib-joen suulla, Galwaynlahden pohjukassa. Joen itärannalle perusti normannilaislähtöinen aatelismies Risteard de Búrca 1200-luvulla linnoituksen suojaksi ó Flaitheartan (Flaherty) klaanilta,[2] jonka miehet katsoivat olevansa näiden seutujen oikeita omistajia. Kaupungin nimi tuleekin iirin sanasta Gall, joka tarkoittaa vierasta valloittajaa – historian eri vaiheissa se on voinut viitata niin normandianranskalaiseen, englantilaiseen kuin viikinkiin.

1300-luvun lopussa kaupunki siirtyi 14 lähinnä englantilaisen tai normandianranskalaisen kauppiassuvun hallittavaksi. Nämä kauppiassuvut – Athy, Blake (de Bláca), Bodkin, Browne (de Brún), d'Arcy, Deane, Ffont, Ffrench, Joyce (Seoige), Kirwan, Lynch, Martin, Morris ja Skerrett – tulivat tunnetuiksi Galwayn heimoina,[3] ja kaupunkia kutsutaan yhä Heimojen kaupungiksi (the City of the Tribes, Cathair na dTreibheacha). Heimot joutuivat edelleenkin sotimaan Ó Flaitheartan perhettä vastaan, mutta heimojen alaisuudessa kaupunki kukoisti ja nautti käytännössä melkoisen rajattomasta itsehallinnosta. Tälle kukoistukselle tuli loppu vasta 1600-luvulla, kun heimot menettivät asemansa valittuaan maan sisäisissä levottomuuksissa väärän osapuolen. Oliver Cromwell ja Vilhelm III Oranialainen tuhosivat kaupunkia, ja kaupankäynti siirtyi Dubliniin ja Wexfordiin.[2]

1900-luvun alussa matkailijat ja opiskelijat kiinnostuivat Galwaysta ja kaupunki virkistyi uudelleen.[2]

Nykyiseen Galwayhin kuuluu alkuperäisen kaupungin lisäksi Claddagh (An Cladach), joka oli alkujaan iirinkielinen kalastajakylä Corrib-joen vastarannalla, mutta on nyt muuttunut osaksi kaupunkia. Se on tavoiteltua asuinaluetta merinäköalojen takia.[4]

Koulutus ja kulttuuri

Historiallisen arkkitehtuurinsa ja runsaan musiikki-, huvi- ja teatteritarjontansa ansiosta Galway on suosittu matkailukohde. Myös iirin kielen asiaa ajetaan kaupungissa innokkaasti.[5]

Galwayssa toimii kolme korkeakoulua : National University of Ireland, Galway (NUI Galway),[6] Galway-Mayo Institute of Technology (GMIT)[7] ja Galway Technical Institute[8] Noin neljäsosa kaupungin asukkaista on opiskelijoita.[5]

Galwayssa järjestetään vuosittain elokuvafestivaali Galway Film Fleadh.[9]

Galway oli vuonna 1651 muurien ympäröimä
Galwayn katedraali

Lähteet

  1. ↑ a b Major cities Citypopulation. Viitattu 26.1.2015.
  2. ↑ a b c Galway History Lonely Planet. Arkistoitu 7.3.2015. Viitattu 28.1.2015.
  3. ↑ Tribes of Galway - Galway City 2007. County Galway Guide. Viitattu 26.1.2015.
  4. ↑ Claddagh village Claddagh Tale. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 28.1.2015.
  5. ↑ a b Introducing Galway City Lonely Planet. Viitattu 28.1.2015.
  6. ↑ http://www.nuigalway.ie/
  7. ↑ http://www.gmit.ie/about/profile
  8. ↑ http://www.gti.ie/about
  9. ↑ Galway Film Fleadh galwayfilmfleadh.com. Viitattu 22.9.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku