Gena Rowlands

Gena Rowlands
Gena Rowlands vuonna 1967.
Henkilötiedot
Syntynyt	19. kesäkuuta 1930 Madison, Wisconsin, Yhdysvallat
Kuollut	14. elokuuta 2024 (94 vuotta) Indian Wells, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti	näyttelijä
Puoliso	John Cassavetes (1954–1989)
Lapset	Nick Cassavetes Alexandra Cassavetes Zoe Cassavetes
Näyttelijä
Aktiivisena	1949–2014
Palkinnot
Oscar-kunniapalkinto (2015)
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Infobox OK

Gena Rowlands (19. kesäkuuta 1930 Madison, Wisconsin – 14. elokuuta 2024 Indian Wells, Kalifornia^[1]) oli yhdysvaltalainen näyttelijä. Rowlands näytteli teatterissa, televisiossa ja elokuvissa. Hän oli naimisissa näyttelijä ja independent-elokuvaohjaaja John Cassavetesin kanssa ja näytteli tämän seitsemässä elokuvassa. Rowlands oli Oscar-ehdokkaana elokuvista Naisen parhaat vuodet ja Gloria – gangsteriheila.

Gena Rowlands syntyi 1930 Wisconsinin Madisonissa. Hänen vanhempansa olivat pankkiiri ja politikko Edwin Myrwyn Rowlands, joka vaikutti erityisesti Wisconsonin osavaltion politiikassa, ja näyttelijä Mary Allen Neal, joka käytti taiteilijanimeä Lady Rowlands.^[2]

Rowlands opiskeli vuosina 1947–1950 englannin kieltä Wisconsinin yliopistossa, mutta keskeytti opintonsa pyrkiäkseen näyttelijäksi. Hän muutti New Yorkiin, missä hän kävi American Academy of Dramatic Artsia. Siellä hän tapasi John Cassavetesin, jonka kanssa hän oli naimisissa vuodesta 1954 tämän kuolemaan 1989 asti.^[2][3]

Rowlands aloitti uransa repertuaari- ja kesäteattereissa. Hänet löydettiin Cape Codista New Yorkin teatteripiireihin, ja 1950-luvun alussa hän pääsi mukaan Broadwayn The Seven Year Itch -tuotantoon sijaiseksi ja sitä kautta näytelmään mukaan. Hän näytteli 1953 Off-Broadway-näytelmässä Dangerous Corner ja 1956 Broadwayllä näytelmässä Middle of the Night.^[3]

Rowlandsin ensiesiintyminen televisiossa oli 1954.^[2] Seuraavana vuonna hänellä oli osa Robert Montgomery Presents -sarjan Kultahattu-osassa. Rowlands teki vuonna 1956 sopimuksen MGM:n kanssa, ja hänen ensimmäinen elokuvansa oli Lempi on kallista lystiä (1958). Elokuva floppasi, eikä Rowlands saanut siitä huomiota. Hänellä oli myös rooli miehensä ohjaamassa independent-elokuvassa Varjoja (1958).^[3]

Rowlandsin 1960-luvun elokuvia olivat nyky-western Ratsasta viimeinen taival (1962), Tehtävä viidakossa (1962) ja Heräävä elämä (1963). Hän jatkoi samalla myös televisiouraa ja näytteli muun muassa sarjoissa Bonanza, 77 Sunset Strip The Girl from U.N.C.L.E. ja Tohtori Kildare. Saippuasarjassa Peyton Place hän esitti viettelevää seurapiirihenkilöä Adrienne Van Leyden.^[4]

Rowlandsin ja Cassevetesin yhteistyö herätti laajempaa huomiota elokuvalla Kasvoja (1968). Sitä seurasivat Minnie ja Moskowitz (1971) ja Naisen parhaat vuodet (1974).^[4] Jälkimmäisessä Rowlands näytteli vaimoa ja äitiä, jonka mielenterveys heikkenee nopeasti Peter Falkin näyttelemän ymmärtämättömän miehen rinnalla.^[3] Rowlands sai siitä ensimmäisen parhaan naispääosan Oscar-ehdokkuutensa.^[4]

Ensi-ilta (1977) oli jälleen Cassevetesin ohjaustyö. Samoin oli myös Gloria – gangsteriheila (1980), jossa Rowlands näytteli orpopojan kanssa karannutta gangsterin puolisoa. Siitä Rowlands sai toisen Oscar-ehdokkuutensa. Rowlandsin ja Cassevetesin viimeinen yhteinen elokuva oli Tunteiden virrat (1984), jossa he näyttelivät sisaruksia.^[4] Rowlands näytteli kuitenkin vielä 1987 Los Angelesissa esitetyssä näytelmässä A Woman of Mystery, jonka Cassavetes ohjasi.^[3]

Rowlandsin elokuvia olivat myös muun muassa Matkalla maineeseen (1987) Toinen nainen (1988).^[3] Rowlands voitti ensimmäisen Emmynsä elokuvan The Betty Ford Story (1987) pääroolista Betty Fordina ja toisen Kohtalon sormesta (1991), jossa hän näytteli rahatonta leskeä.^[4] Kolmas Emmy tuli HBO:n elokuvasta Hysterical Blindness. Rowlands oli kaikkiaan kahdeksan kertaa ehdolla Primetime Emmyyn.^[1]

Rowlandsin 1990-elokuvan elokuvia olivat Jim Jarmuschin Night on Earth (1991) ja Terence Daviesin The Neon Bible (1995). Rowlands näytteli myös poikansa Nick Cassavetesin ohjaamissa elokuvissa. Niistä ensimmäinen oli vuonna 1996 ilmestynyt Kuin taivaan tähdet. She’s So Lovely sai ensi-iltansa vuonna 1997, The Notebook – Rakkauden sivut 2004 ja Yellow 2012.^[3]

Rowlands käsikirjoitti osion monesta lyhytelokuvasta koostuvaan elokuvaan Pariisi, rakkaudella (2006). Hän myös näytteli Gérard Depardieun ja Frédéric Auburtinin ohjaamassa osiossa. Rowlandsilla oli rooli myös tyttärensä Zoe Cassavetesin ohjaamassa elokuvassa Broken English (2007). Hänellä oli äänirooli Persepoliksessa ja rooli ensimmäisessä kokonaan älypuhelimella kuvatussa elokuvassa Olive.^[3] Rowlandsin viimeiset elokuvat olivat Six Dance Lessons in Six Weeks (2014) ja lyhytelokuva Unfortunate Circumstances (2014). Vuonna 2015 hänet palkittiin Oscar-kunniapalkinnolla.^[4] Rowlands sai Golden Globen 1975 ja 1988, ja oli lisäksi ehdokkaana kuusi muuta kertaa.^[5]

Rowlands oli naimisissa ohjaaja John Cassavetesin kanssa. Rowlands oli luvannut nuorempana olla menemättä naimisiin eikä halunnut lapsia, mutta hän muutti mielensä tavattuaan Cassavetesin. He olivat naimisissa 1954–1989. He saivat kolme lasta. Rowlands meni 2012 naimisiin eläköityneen liikemiehen Robert Forrestin kanssa.^[4]

Rowlands kuoli elokuussa 2024. Hän oli sairastanut viiden vuoden ajan Alzheimerin tautia.^[4]

Pääartikkeli: Gena Rowlandsin filmografia

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gena Rowlands Wikimedia Commonsissa

• Gena Rowlands Internet Movie Databasessa. (englanniksi)