Genomi

Tässä artikkelissa tutkimme Genomi:n aihetta perusteellisesti, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Genomi on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa yhteiskunnallisen vaikutuksensa ja jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin. Seuraavilla sivuilla tutkimme Genomi:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutuksia niinkin erilaisilla aloilla kuin tiede, kulttuuri, politiikka ja talous. Yksityiskohtaisen ja kattavan lähestymistavan avulla tämän artikkelin tavoitteena on tarjota täydellinen ja ajan tasalla oleva näkemys Genomi:stä ja antaa lukijoille syvemmän käsityksen sen merkityksestä nykymaailmassa.

 Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Perimä.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Huomattavasti yleisemmin käytetty termi ja myös Kielitoimiston sanakirjassa genomi ohjaa perimään. Sivulla on muokkaushistoriaa, joten siirtoon tarvitaan ylläpitoa.
Ihmisen 23 kromosomiparia, joissa perimä enimmäkseen esiintyy.

Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle. Perimä on yleensä DNA:ta, mutta osalla viruksista se on RNA:ta. Se sisältää proteiinien valmistukseen osallistuvien geenien lisäksi ei-koodaavia alueita.[1]

Esitumallisilla perimä sijaitsee nukleoidiksi kutsutulla alueella solulimassa. Aitotumaisten perimä on tumassa lukuun ottamatta mitokondrioiden ja viherhiukkasten omaa geeniperimää.[2] Ihmisen perintöaines on varastoitunut 23 kromosomipariin (mitokondrioiden lisäksi). Kromosomipareista 22 on autosomeja, ja 23. pari on sukupuolikromosomi.

Perimää tutkivaa tieteenalaa nimitetään genomiikaksi.[3]

Perimän selvittäminen

Ensimmäistä kertaa koko perimän emäsjärjestys selvitettiin vuonna 1977, kun phi X 174 -bakteriofagin perimä sekvensoitiin.[4]

Ihminen

Ihmisen perimän selvittäminen aloitettiin vuonna 1990, ja ensimmäiset luonnokset siitä julkaistiin vuonna 2001.[4] Lopullisesti ihmisen perimä selvitettiin vuonna 2003. International Human Genome Sequencing Consortium esitteli tutkimustuloksensa ensimmäisenä Nature-lehdessä.

Mato ja banaanikärpänen

Caenorhabditis elegans -sukkulamadon koko perimä sekvensoitiin ensimmäisenä vuonna 1998.[5][6] Banaanikärpäsen koko perimä sekvensoitiin 2000.[5][6]

Kotieläinten perimät

Koiran perimä selvitettiin vuoden 2005 lopulla. Tutkimusrotuna toimi bokseri, joka on sisäsiittoinen koirarotu. Koiran perimässä on 2,4 miljardia emäsparia.[7] Koiralla on 39 kromosomiparia.[7] Kissan perimä selvitettiin loppuvuodesta 2007. Tutkimusrotuna toimi abessinialainen.[8]

Lehmän perimä

Naaraspuolisen Hereford-lehmän koko perimä sekvensoitiin 2009.[9]

Jättiläispandan perimä

Jättiläispandan perimän selvitystyö on meneillään.milloin? Se on ensimmäinen uhanalainen laji, jonka perintöainesta on alettu selvittää.[10]

Muut

Edellä mainittujen lisäksi ainakin apinan, rotan ja hiiren perimät on selvitetty.[8]

Lähteet

  • Morris, James; Hartl, Daniel; Knoll, Andrew & Lue, Robert: Biology: How Life Works. New York: Macmillan, 2013. ISBN 978-1-4641-5601-4

Viitteet

  1. ↑ Morris ym, 2013: ”Chapter 13: Genomes”
  2. ↑ Morris ym, 2013: ”Chapter 5: Organizing Principles”
  3. ↑ Biotekniikka:genomi/perimä Tieteen termipankki. 2.12.2016. Viitattu 16.6.2020.
  4. ↑ a b Pappas, Stephanie: Unraveling the Human Genome: 6 Molecular Milestones Live Science. 23.1.2013. Future US. Viitattu 16.6.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b Adams, M. D., ym.: The genome sequence of Drosophila melanogaster. Science, 2000, nro 287, s. 2185–2195. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b Trans-NIH Fly Initiative: Drosophila White Paper 2001 U.S. National Institute of Health. Arkistoitu 10.3.2007. Viitattu 31.1.2007. (englanniksi)
  7. ↑ a b http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2334 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ a b Cat joins exclusive genome club BBC News. 1.11.2007. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
  9. ↑ Gill, Victoria: Cow genome 'to transform farming' BBC News. 23.4.2009. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
  10. ↑ Giant panda genome project begins BBC News. 1.4.2008. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Perinnöllisyystiede
Peruskäsitteitä
Osa-alueita
Sovellutuksia