Genovan siirtokunnat

Tässä artikkelissa tutkimme Genovan siirtokunnat-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Genovan siirtokunnat on laaja ja relevantti aihe, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan eri alojen huomion viime vuosina. Käsittelemme Genovan siirtokunnat:n perusnäkökohtia, tarkastelemme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi analysoimme Genovan siirtokunnat:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia sekä sen vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja päivitetyn näkemyksen Genovan siirtokunnat:stä, tavoitteenamme tarjota lukijoillemme syvempää ja rikastuttavaa tietoa tästä aiheesta.

Kartta Genovan laajentumisesta.

Genovan siirtokunnat olivat sarja Genovan tasavallan kauppapaikkoja Välimerellä ja Mustallamerellä. Osan niistä perustivat tasavallan viranomaiset tukemaan paikallisten kauppiaiden taloutta, kun taas toiset olivat genovalaisten aatelisten läänejä.

Historia

Luca Cambiaso, Genovalaisten tavaravaraston rakentamista Trebizondissa, noin 1571.

Genovasta, joka oli 4 000 asukkaan pieni köyhä kalastuskylä, alkoi tulla itsenäinen Pyhästä saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta noin vuonna 1096. Genovan laivaston osallistuminen ristiretkiin (erityisesti Antiokian ja Akkon valloituksiin) rikastutti maata suuresti. Ensimmäisen ristiretken aikana Genova sai kolmanneksen Bybloksesta ja Akkosta, joka tuotti kolmasosan satamakaupungin tuloista. Muita pieniä siirtomaita perustettiin Tartusiin (Syyria), Tripoliin (Libanon) ja Beirutiin. Seuraavan vuosisadan muslimien takaisinvalloitukset tosin kadottivat Genovan vaikutuksen pyhässä maassa. Genova perusti siirtomaita myös Espanjan lähettyville Välimerelle Valenciasta Gibraltariin, mutta kyseiset siirtokunnat olivat myös lyhytkestoisia.[1]

Genovan suora laajentuminen alkoi 1200-luvulla Korsikan (Genova liitti Korsikan itseensä vuonna 1284 ja piti saarta 1700-luvulle asti) ja Sardinian valtauksista. Genova pysyi vallitsevana Tyrrhenanmerellä sen jälkeen, kun Genovan laivasto oli voittanut sodan Pisaa vastaan Melorian taistelussa vuonna 1284. Genova alkoi myös perustamaan siirtomaita Ligurian alueelle ja Mustallemerelle 1200-luvun loppua kohden.[2]

Genovan tärkeimpiä kauppakeskuksia itäisellä Välimerellä olivat Chíos ja Mytilíni Egeanmerellä ja Caffa, joka oli suurin kaupankäynnin keskus mongolien hallitseman Itä-Euroopan, Keski-Aasian ja Länsi-Euroopan välillä. Muita siirtomaita olivat Cembalo (nykyinen Balaklava), Soldaio (Sudak), Vosporo (Kertš) ja Asovanmerellä sijaitsevat Tana (Azov), Matrega (Taman), Mapa (Anapa), Bata (Novorossijsk) kuin myös Savastopoli (Suhumi) sekä Ukrainan rannikolla sijaitsevat Salmastro ja Moncastro (Bilhorod-Dnistrovskyi).

Lähteet

  1. ↑ STORIA DELLA CITTA’ DI GENOVA DALLE SUE ORIGINI ALLA FINE DELLA REPUBBLICA MARINARA I Giunistiani di Genova. Viitattu 13.8.2018. (italiaksi)
  2. ↑ Impero Romano d'Oriente 330-1453 la sua storia www.imperobizantino.it. Arkistoitu 24.3.2017. Viitattu 13.8.2018. (italiaksi)

Aiheesta muualla