Tässä artikkelissa perehdymme George Shaw:n jännittävään maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykypäivän ympäristössä. George Shaw on aihe, joka on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion, ja kun etenemme tämän artikkelin läpi, huomaamme sen merkityksen ja vaikutuksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. George Shaw on sen perustamisesta nykypäivän kehitykseen osoittautunut kiehtovaksi ja merkittäväksi aiheeksi, ja tämän artikkelin kautta syvennymme sen kiehtovaan maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen laajuutta ja merkitystä nykyään.
George Shaw | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. joulukuuta 1751 Bierton, Buckinghamshire, Englanti, Ison-Britannian kuningaskunta |
Kuollut | 22. heinäkuuta 1813 (61 vuotta) |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | eläintiede, kasvitiede |
|
George Shaw (10. joulukuuta 1751 Bierton, Buckinghamshire – 22. heinäkuuta 1813) oli englantilainen kasvi- ja eläintieteilijä.
Shaw opiskeli Magdalen Hallissa Oxfordissa, suorittaen tutkinnon (M.A.) vuonna 1772, minkä jälkeen hän aloitti lääkärinpraktiikan. Vuonna 1786 hänestä tuli Oxfordin yliopiston kasvitieteen apulaislehtori. Hän oli yksi Linnean Societyn perustajista 1788 ja sai Royal Societyn jäsenyyden 1789.
Vuonna 1791 hän sai apulaisintendentin viran British Museumin luonnonhistorialliselta osastolta. 1806 hän seurasi Edward Whitaker Grayta intendentin virassa. Hän havaitsi, että useimmat Hans Sloanen museolle toimittamat näytteet olivat hyvin huonossa kunnossa. Lääketieteellinen ja anatominen materiaali toimitettiin museoon Royal College of Surgeonsista, mutta monet täytetyistä eläimistä ja linnuista olivat pilaantuneet ja ne täytyi polttaa. Museon maksama palkka oli niin vaatimaton, että Shawn oli elääkseen pakko käyttää paljon aikaa kirjoittamiseen ja kokoelmien hoito jäi retuperälle. Hänen apulaisensa Charles Konig tuli hänen seuraajakseen hänen kuoltuaan.
Shaw julkaisi erään Englannin ensimmäisistä selvityksistä tieteellisine nimineen useista yleisistä australialaisista eläimistä teoksessaan Zoology of New Holland (1794). Yhtenä ensimmäisistä tiedemiehistä hän tutki vesinokkaeläintä ja julkaisi siitä ensimmäisen tieteellisen kuvauksen The Naturalist's Miscellanyssa 1799.
Shaw kuvaili ja nimesi muun muassa punahelttamesikon (Anthochaera carunculata), myskilurikin (Glossopsitta concinna) ja pikkulurikin (Glossopsitta pusilla).