Germania superior

Tässä artikkelissa Germania superior:n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja analysoidaan sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa. Tarkastellaan useita Germania superior:een liittyviä näkökohtia sekä sen sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia. Artikkelin aikana esitellään erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia, joiden tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Germania superior:stä. Lisäksi tutkitaan mahdollisia ratkaisuja ja aloitteita Germania superior:n asettamiin haasteisiin vastaamiseksi, jotta voidaan kannustaa vuoropuhelua ja pohdintaa tästä aiheesta.

Germania superior
Provincia Germania superior
Rooman provinssi
Germania superiorin provinssin alue vuonna 125.
Germania superiorin provinssin alue vuonna 125.
Valtio Rooman valtakunta
Länsi-Rooman valtakunta
Prefektuuri Gallia (300-luku–)
Diokeesi Gallia (n. 293–)
Nykyinen valtio/alue Ranska (Alsace), Saksa (Rheinland-Pfalz) ja Sveitsi
Perustettu n. 85–90
Hallinto
 – hallinnon tyyppi keisarin provinssi
 – hallinnollinen keskus Mogontiacum

Germania superior (”Ylä-Germania”, lat. Provincia Germania superior), myöhemmin Germania prima (Germania I, lat. Provincia Germania prima), oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Germaniassa nykyisten Ranskan, Saksan ja Sveitsin alueilla.[1][2][3]

Maantiede

Germania superiorin provinssi sai nimensä siitä, että se sijaitsi Reinin yläjuoksulla Germania inferioriin (”Ala-Germania”) nähden.[4] Siihen kuuluivat suunnilleen nykyisen Ranskan Alsace ja Saksan Rheinland-Pfalz sekä osa Sveitsistä. Provinssin länsipuolella sijaitsi Gallia Belgican provinssi, luoteispuolella Germania inferiorin provinssi, itäpuolella Germania Magna eli Suur-Germania, jota roomalaiset eivät koskaan valloittaneet, ja kaakkoispuolella Raetian provinssi.[2] Provinssin hallinnollinen keskus oli Mogontiacum (nyk. Mainz).[5]

Kaupunkeja

Germania superiorin roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:

Historia

Germania superiorin alueesta tuli osa Rooman valtakuntaa Julius Caesarin valloitettua sen vuonna 58/57 eaa.[4] Alun perin alue oli osa Gallia comatan provinssia ja sitten Gallia Belgican provinssia. Se erotettiin omaksi sotilashallintoalueeksi (exercitus) vuonna 16 jaa.[5] Alueen siviilihallinto kuului edelleen Gallia Belgicalle.[2] Germania superiorin provinssi perustettiin keisari Domitianuksen aikana noin vuonna 85–90.[5][2] Germania inferiorilla oli samanlainen syntyhistoria.[5]

Roomalaisten alkuperäisenä tavoitteena oli vallata myös Reinin itäpuoli, mutta tästä luovuttiin, ja Germanian provinssit jäivät rajaseuduksi koko historiansa ajaksi.[5] Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1] Seudun rajoissa tapahtui kuitenkin historian kuluessa paljon muutoksia.[5]

Noin vuonna 293 provinssin nimeksi tuli Germania prima. Samalla siitä erotettiin Maxima Sequanorumin provinssi. Jäljelle jäänyt Germania priman provinssi kuului Gallian diokeesiin.[2] 300-luvulla se tuli osaksi Gallian prefektuuria.[3] Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.

Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:

Rooman valtakunta Länsi-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka 		Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Gallia comata
(Tres Galliae)
50–16 eaa.
 		Gallia Belgica
16 eaa.– 		Germania superior
n. 83– 		Germania prima Germania prima (Alsace ja Rheinland-Pfalz)
Sequania Maxima Sequanorum (Sveitsi läntinen ja keskinen)
Germania inferior
n. 83– 		Germania secunda Germania secunda (Maas-joen alue)
Gallia Belgica Belgica prima Belgica prima (Mosel-joen alue)
Belgica secunda Belgica secunda (Belgia ja Pohjois-Ranska)
Gallia Lugdunensis
16 eaa.– 		Lugdunensis prima Lugdunensis prima (Burgundi)
Lugdunensis secunda Lugdunensis secunda (Normandia)
Lugdunensis tertia (Bretagne)
Senonia (Lugdunensis quarta) (Pariisi ja Orléans)
Gallia Aquitania
16 eaa.– 		Aquitania prima Aquitanica prima (Auvergne)
Aquitania secunda Aquitanica secunda (Poitou-Charentes)
Novempopulana Novempopulana (Gascogne)
Gallia transalpina
121–22 eaa. 		Gallia Narbonensis
22 eaa.– 		Narbonensis prima Narbonensis prima (Languedoc)
Narbonensis secunda Narbonensis secunda (Var, Vaucluse ja Drôme)
Viennensis Viennensis (Rhône-joen alue)
Selitykset:
  1. ↑ Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. ↑ Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

Lähteet

  1. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. ↑ a b c d e Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–117, 124. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
  3. ↑ a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
  4. ↑ a b Liberati, Anna Maria & Bourbon, Fabio: ”Valtakunnan kulmakivet Gallia ja Germania”, Historialliset kulttuurit, Rooma, s. 215. Suomentanut Tuija Vertainen. Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-32991-7
  5. ↑ a b c d e f Upper Germany. The Structure and Administration of the Roman province Römisch-Germanisches Zentralmuseum. Arkistoitu 14.5.2021. Viitattu 1.3.2021.

Aiheesta muualla

Italian alueet ja Rooman provinssit vuonna 117
Augustuksen
Italian alueet
Provinssit
Rooman provinssit Diocletianuksen uudistuksesta n. vuonna 293
Rooman provinssit valtakunnan jaon aikoihin vuonna 395