Gian Gastone

Nykyään Gian Gastone on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Gian Gastone on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen, poliittinen tai taloudellinen taso, Gian Gastone on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja muutoksia eri alueilla. Kautta historian Gian Gastone on ollut asiantuntijoiden ja tutkijoiden tutkimuksen, pohdinnan ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Gian Gastone:n merkitystä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Suurherttua Gian Gastone, Giovanni Gaetano Gabbianin maalaama muotokuva.

Gian Gastone (ital. Gian Gastone de’ Medici; 24. toukokuuta 1671 – 9. heinäkuuta 1737)[1] oli viimeinen Medici-sukuinen Toscanan suurherttua vuosina 1723–1737.[1][2]

Gian Gastone oli pitkään hallinneen suurherttua Cosimo III:n ja tämän ranskalaisen puolison Marguerite-Louise d’Orléansin nuorempi poika ja samalla sukunsa viimeinen miespuolinen jäsen. Isänsä tavoin hän eli erossa vaimostaan eikä hänen avioliitostaan syntynyt lapsia.[2] Noustessaan valtaan 52-vuotiaana Gian Gastone oli jo rankkojen elämäntapojensa uuvuttama eikä hänellä heikon terveytensä vuoksi ollut sen enempää kykyjä kuin kiinnostustakaan panostaa valtakuntansa hallintoon.[1][2]

Euroopan suurvallat olivat jo vuonna 1718 sopineet keskenään, että Medicin hallitsijasuvun sammuessa Toscanan valtaistuimelle nostettaisiin Espanjan prinssi Don Carlos, josta tuli vuonna 1731 myös Parma-Piacenzan herttua. Puolan perimyssotaan liittyneen Wienin esirauhan yhteydessä vuonna 1735 suurvallat tekivät kuitenkin uuden sopimuksen, jonka mukaan Toscanan valtaistuimelle nousisikin Medicien jälkeen Lothringenin herttua Frans Stefan. Kun Frans seuraavana vuonna meni naimisiin Itävallan kruununperijättären Maria Teresian kanssa, siirtyi Toscana Itävallan Habsburgien valtapiiriin.[3][1][2] Gian Gastone taipui hyväksymään tämän järjestelyn. Espanja veti miehitysjoukkonsa pois Toscanasta ja niiden tilalle saapui itävaltalaisia joukkoja, jotka vannoivat helmikuussa 1737 uskollisuutta suurherttualle.[1] Gian Gastone kuoli viisi kuukautta myöhemmin ja Frans Stefan julistettiin suunnitellusti Toscanan suurherttuaksi. Medicin suvun yksityisomaisuus ja korvaamaton taidekokoelma menivät perintönä Gian Gastonen siskolle Anna Maria Luisa de' Medicille, joka lapsettomana kuitenkin testamenttasi ne suurherttua Fransille.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Gian Gastone (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 10.9.2017.
  2. ↑ a b c d e Nordisk familjebok (1912), s. 1424 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 11.9.2017.
  3. ↑ Risto Kari: Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 5, s. 414. Tammi, Helsinki 2001.

Aiheesta muualla